keskiviikko 19. helmikuuta 2020

Pennut 3 viikkoa + viralliset nimet

Piti lauantaina tehdä tää päivitys viimeistään mutta päivät vaan menee töissä ja pentujen kanssa loppuaika. Pentulaatikon etureuna on nyt irroitettu ja pennut viipottavat makkarissa yksinolotkin. Pissat osuu suurimmaksi osaksi hienosti paperille, matolääkkeet syötiin lauantaina ja kiinteitä on maisteltu hyvällä menestyksellä (paitsi Kake, Kakelle kelpaa vaan kikki.)

Kake 3 vk

Neiti 3 vk

Make 3vk

Väke 3vk


Viralliset nimetkin julkaisin jo facebookissa ja instagramissa https://www.instagram.com/erimooset/ .
Kepposen ja Riivanhengen lapset syntymäjärjestyksessä:

Kake, Erimoone Kepulikonsti
- Esikoispoika jonka syntymää piti hiukan avittaa kepulikonstein. Ihan luonnollisesti tuli ulos vaikkakin ilman kalvoja työntäminen oli hiukka haasteellista!

Neiti, Erimoone Kiusanhenki
- Pentueen prinsessa jatkaa nimiteemassa äitinsä jalanjäljissä. Nimi on ollut pari vuotta jo valmiina!

Make, Erimoone Konnankoukku
- Pieni jätkä jolla tuntuu olevan konnuudet ja koiruudet mielessä kokoajan.

Väke, Erimoone Kommervenkki
- Joukon isoin, ruskea lammas. <3

Alla vielä muutama sekalainen kuva muutamalta viime päivältä.

Makesta on kyllä kuoriutunut todellinen kainaloinen! Isommalle pikkuveljelleen Väkelle antaa ihan tosissaan käkättimeen jos toinen yrittää jyrätä koollaan. Aina haluamassa syliin!

Väke on saanut lempinimen Donald. Miksi?

Blondi nättipoika. Oman tiensä kulkija enemmän mitä muut.

Okei, onko tämä se "puppy eyes"? Kiusa <3

Tytöt levolla <3


Muutaman "kommervenkin" jälkeen pojista kaksi on vapaana. Eli jos aktiivinen lapinkoirantaimi kiinnostaa, nakkaappa sähköpostia ja kerro, millaiseen kotiin pentua oltaisiin haaveilemassa. :)


maanantai 10. helmikuuta 2020

K-pentue 2 viikkoa

Aina tää aika kuluu pentujen kanssa hirveää vauhtia! Perjantaina ikää tuli mittariin 2 viikkoa mutta olin 10h työpäivän jälkeen niin naatti että sain just ja just kuvat otettua. Tässäpä he, syntymäjärjestyksessä:

Kake. Vähään tyytyväinen poika joka pitää huolen ruoka-aikaan ettei jää ilman! Viettää päivät pääasiassa selällään maaten.

Neiti. Itsenäinen oman tiensä kulkija. Nostaa painoa tasaisesi 70g päivässä :D Pentueen toiseksi suurin.


Pikkupoika Make. Erittäin puhelias. Mennä viipottaa, kiipeilee muiden päällä, tutkii ympäristöä. Puree ja pussaa (puree ikenillä)


Väke sai silmät auki 16vrk iässä ja siitä saakka onkin ollut varsinainen tutkimusmatkailija! Lähtee empimättä laatikosta retkeilemään sängyn alle eikä tuu hätä. Häntä heiluu ja hän osaa hienosti haukahdella ja murista.


Tita Rakkaani <3

Kasa 16vrk ikäisiä paimensukuisia.


Pennut kehittyvät hurjaa vauhtia ja luonteetkin alkavat tulla tosiaan esille enemmän :) Kohta ei ehdi enää koneella notkumaan ja päivittää kotisivujaan (mitä oon nyt tuskassa kaks viikkoa tehnyt!) joten täytyy reippailla ne nyt loppuun.

Viralliset nimet on päätetty mutta en tiedä koska pitäisin heille virallisen nimiäistilaisuuden! Pojista on tullut kyselyitä aika tavalla mutta ei vielä sellaista, että voisin sanoa kaikkien olevan varattuja... Eli yksi olisi vapaana vielä aktiiviseen kotiin!



perjantai 31. tammikuuta 2020

K-pentue 1 viikon iässä

Nopeasti ensimmäinen viikko hurahti! Riiva on super mamma ja pennuilla nousee painot 40-60g päivässä. Pientä narinaa on öisin joten mun on pakko nukkua sohvalla :D Äänekkäältä porukalta vaikuttaavat ja viipottavat laatikossa menemään hurjaa vauhtia! Sohvalla ollaan katseltu jo telkkaria (tai siis, kitisijät on päässeet sylihoitoon) ja hyvin ne siihen rauhoittuu. :) Biosensor ohjelma aloitettiin 3 vrk iässä, aika rennoilta tyypeiltä vaikuttavat, varsinkin pää alaspäin kääntö on heille ihan OK :D Kynnet leikattiin eilen ensimmäisen kerran enkä muista et noin vaikeaa olis ollu miltää pennuilta, jestas ku ne viipottaa ja riuhtoo!

Esikoispoika Kake.

Prinsessa ja Riivan manttelinperijä

Pikkupoika Make

Eilen 500g rajapyykin ylittänyt Väke

Yksi pennuista on vapaana harrastavaan, koirakokemusta omaavaan kotiin. Sähköposteja on sadellut tällä viikolla enkä ole niihin vielä ehtinyt vastata, yritän huomenna ehtiä!


Värikoodatut eilen :D

lauantai 25. tammikuuta 2020

K-pentue syntynyt 24.1.2020

Ja tällä kertaa ei ole tulossa kauhukertomusta synnytyksestä! Koska kaikki meni ihan super hyvin! Olin valmistautunut kunnolla, varasin paikalliselta klinikalta päivystyksen koska en halunnut lähteä syksyiseen rumbaan enää uudelleen, missä alueen päivystävä vaan toteaa että "voivoi" kun narttu alkaa valuttamaan epämääräistä mönjää. Ensinäkin, kiitos eläinklinikka Lillvet tästä mahdollisuudesta <3

Mutta huh huh! Kokoltahan en saanu lämmönlaskuja kiinni ollenkaan ja näin ollen se oli mulla ensimmäinen narttu jolla kävi näin. Mittasin Riivalta lämmöt keskiviikkona illalla ja näytti 37,7. Riivalla oli hyvä ruokahalu ja torstai aamulla se vielä juoksi makkarista aamupalaa sohvalle odottamaan reippaasti :D Ulkona se juos menemää ko tuulispää. Otin iltapäivällä lämmöt - 36,3 ? Käytiin ulkona ja sitte uusiks, 37. Eli todnäk mittasin lämmöt ulostesteesta. Tästä muutaman h päästä 36,4 tmv. Siinä 36,1-36,5 välillä se lämpö pysy perjantai iltaan saakka. Kun lämmöt pysytteli alhaalla, Riiva nukku rennosti sängyn alla ja välillä nousi petailemaan. Mitään väkinäistä puuskuttamista ei ollu ja mietin et alkaakohan se koskaan synnyttään ku noin rennosti hengailee :D
Perjantaina joskus kahdeksan aikaan käytiin ulkona ja Riiva kävi vaan pikapissalla ja nopeesti sisälle, meni lootaan ja tsekkasin hännän alle - vähän kirkasta limaa ja lämpö 36,8, siitä puolen tunnin päästä 37,2. Tässä vaiheessa alkoi supistukset ja soitin Miittalle et jos haluaa tulla seuraksi niin saa lähteä ajeleen. Puoli kymmenen aikoihin Riiva meni sängyn alle ja tsekkasin et supistaa ihan kunnolla. Pyysin koiraa pois sängyn alta ja koira alotti hirveen kiljumisen - tsekkasin perän ja sieltähän oli pentu tulossa ilman kalvoja, vahvasti veikkasin kuolleeksi. Pienen avustamisen jälkeen pentu lösähti mun käsille voimalla ja oli heti pirteä ja Riiva oli superkiinnostunut jälkikasvustaan. Kovin vähäeleisillä supistuksilla tuli maailmaan seuraavana tyttö, sitten uros ja viimeisenä toisen päivän puolella viimeinen poika. Pennut oli suht pieniä (214, 213, 214 ja 270g) joten ne tuli aika pienellä pukertamisella onneksi ulos. Hyvin saman mallisia, mitä ärrät oli, pitkiä ja hoikkia :D Kaikki pennut riistoja, ekana syntyneellä pojalla vaaleimmat merkit ja eniten valkoista, tyttö on tummin. Muutama 1vrk kuva tähän alle, syntymäjärjestyksessä.


Kake 1vrk

Neiti 1vrk

Make 1vrk

Väke 1vrk


Oon niin onnellinen tästä pentueesta <3 Kaikki meni niin huippu hienosti ja mä voisin huomenna mennä takasin töihin! Riiva on tunnollinen emo ja pennut virkeitä ja jänteviä.


<3 Olette rakkaita.

sunnuntai 12. tammikuuta 2020

K-pentuetta odotetaan syntyväksi 27.1.2020




Tuleva isoäiti ja tuleva emä neljäviikkoisena



Kyllä on ollut taas haipakkaa! Töitä on saanut painaa niska limassa eikä ole ehtinyt saati jaksanut blogia päivitellä. Aatonaattona 23.12. käytiin näyttämässä Riivan vatsanpuolta eläinlääkärille ja todentotta! Sielä kölli äkkivilkaisulla 4 sikiötä. Pentujen odotetaan syntyväksi 27.1, en ole vielä päättänyt, vienkö Riivaa röntgeniin ja ultraus oli tosiaan todella pikainen (harmittaa etten näillä keleillä kehdannut lähteä Ventelälle Kankaanpäähän, Kari on niin super tarkka ettei tosiaan tarvi miettiä röntgenissä käyttämistä...)

Nyt on pikkuhiljaa Riivan askel hidastunut eikä sohvallekkaan hypätä enää niin keposesti. Viikko sitten se paineli mettässä ja pellolla vielä hurjaa kyytiä mutta tänään ei enää jaksanut muutamaa spurttia lukuunottamatta. Riiva syö hyvin ja on todella hyväntuulinen kaikenkaikkiaan, vähän näyttäis olevan toispuoloinen tuo masu...

Riivan tiineeksi saaminen ei ole todella ollut mikään helppo juttu. Kolmas kerta toden sanoi. Toki olisin toivonut että tämä olisi onnistunut silloin ekalla kerralla mutta näillä mennään. Maksetusta päivystyksestä on paikallisen lääkäriaseman kanssa viestejä vaihdeltu, mä en enää lähde siihen Seinäjoen päivystyksen leikkiin mukaan "musta kura nartun peräpäästä on ihan normaalia synnytyksen lähestyessä".

Mitään hienoa yhteisposeerausta ei ole pariskunnasta teille jaettavaksi koska oli pimeää ja taivaalta sato jäätä, lunta ja vettä vuorotellen :D Uros, minkä kanssa pentue onnistui on Riivalle uros 5, taas jälleen kerran hyvä muistutus siitä että niitä varauroksia kannattaa olla sovittuna ja hyvä muistutus siitä että narttu kuitenkin valitsee uroksen, jonka antaa astua.


Norjassa 2018


Emänä pentueessa siis Riiva, Erimoone Riivanhenki. Riiva on ensimmäisten Erimoosten ainut narttu. Uroksista 2 on kastroituja (ei terveydellistä syytä) ja kahdella uroksella on kaihi (Ruutitynnyrillä totaali katarakta, leikattu 2015 onnistuneesti, Raudanlujalla todettu kortikaalinen katarakta 2015 toukokuussa) ja viimeisellä uroksella viidestä on vielä pallit, terveet silmät mutta LTV1 joka rajoittaa tietenkin lisääntymistä jonkun verran (mutta on siis käytettävissä). R-pentue on Ruutin ainut pentue ja isänsä Kukkipuun Barjun toinen pentue (ensimmäisestä sukua on jatkanut vain yksi narttu).
Sisarusten harmaakaihilöydöksistä huolimatta koen että Riivalla on annettavaa paimensukuisille - se on terve rakenteinen ja tervepäinen. Se liikkuu vaivattomasti ja rakastaa käyttäää kroppaansa - äitinsä tavoin. Näiden 6 vuoden aikana Riiva on käynyt rokotusten lisäksi kerran eläinlääkärissä kun keväällä alkoi etupää oireilla ontumalla. Syy löydettiin syksyllä kun Ventelä teki sille täydellisen ontumatutkimuksen ja lopuksi vielä varmuudeksi kuvasi etupään nivelet terveeksi. Kainalossa oleva etujalan "sisäänkiertäjälihas" oli syystä X suuttunut, tulehtunut ja näinollen kipuili. Karin ohjeilla ollaan syyskuusta asti jumpattu jalkaa ja tadaa! Viimeisin ontuminen oli lokakuun alkupuolella <3 Suuri kiitos kuuluu myös Anulle Kokkolaan joka on ollut meidän luottohuoltaja 6 vuotta <3 Nivelrikolla ja spondyloosilla ja ties murtumilla mua jo peloteltiin mutta ne pelottelut tosiaan lääkäri osoitti tarpeettomiksi. Ja suurin syy Riivan pennuttamiseen on tietenkin se että tällähetkellä se on ainut narttu, josta mä todella haluan itselleni pennun kasvamaan. Teetän itselleni koiran ja niitä yleensä syntyy muutama muukin halukkaille.

Saanalla 2017


Riiva on reaktiivinen, vilkas narttu mikä on välillä noiden nössöjen jälkeen aiheuttanut hiukan uudenlaista suhtautumista kouluttamiseen. Riiva on aina ollut innokas oppija ja tekijä, sopivan urosmainen narttu. Riivan kanssa on aina ollut ilo harrastaa ja treenata kun se on niin täysillä mukana! Metsässä päättömästi rallittaminen on myös aina ollut iloinen asia ja nuorempana se veteli sänkipelloilla syksyllä sellasta maksimivauhtista maratoonia, samalla ku muut syö pupun kakkaa ja kattelee et "sielä se hullu taas menee". En halua tietää, millainen koira Riivasta olisi tullut sohvaperunana tai hihnan nokassa takapihalla hengailevana - pommi? Riiva on vaatinut aina fyysistä tekemistä ja ilman sitä se todella hyppi nuorempana seinille, kirjaimellisesti. Mutta aktiivisen liikkujan ja harrastajan koirana tuo on ollu oikein sopiva. :) Riiva on aina ollut valmis lähtemään lenkille ja järkyttävän raskaat vaelluspäivät lumihangessa, tuulessa ja tuiskeessa ei juurikaan jalkaa oo painaneet. Ollaan käyty talvireissulla Tromssassa, Lofooteilla kesällä, Pyhällä syksyllä ja Haltilla alkusyksystä - Haltilla aukes anturat vähän, muuten ei mitään. Riiva pitää vaeltaessa kokoajan sopivan vetotuntuman ja on muutamiakin kertoja pelastanu mut kivikkoon horjahtamiselta <3 Se on totaalisen väsymätön ja luotettava niin leirissä kuin maastossakin! Ollaan oltu vaarallisissakin paikoissa valitettavasti useamman kerran (ukkonen vuoristossa, lumivyöryvaara) ja kaikesta selvittiin <3 Siispä toivoisin, että Riivan pennut pääsisivät aktiivisiin, harrastaviin ja aikaisempaa koirakokemusta omaaviin koteihin jossa ymmärretään että opettamatta koira ei opi.


K-pentueen emä



Erimoone Riivanhenki "Riiva"
vm 2013


Terveys
Silmät: Terveet [03/19]
Lonkat: B/A [indeksi 114]
Kyynärät: 0/0
Selkä: SP0, VA0, LTV0
Polvet: 0/0
Sydän: Ei sivuääniä
Olat, ranteet kuvattu terveeksi toistamiseen 2019

DM, PRA-prcd, pompe: terve
Leikkaava purenta, ei hammaspuutoksia
Ei allergioita, kutinoita, hormonihäiriötä tmv.

Jalostustoimikunnan terveystiedot Riivan lähisuvusta 2019







Tuloksia
Luonnetesti:
+94, laukausvarma (Knuutinen & Puputti), osa-alueet täällä, luonnetestivideo
Poropaimennustaipumustesti: Suositellaan testattavaksi uudelleen (Ei saatu edes lupaa päästää koiraa irti koska haukkui väärällä tavalla. ...)
Paimennustaipumustesti: Hyväksytty (2014, Pasanen)
Agility: Maksi/pikkumaksi3, viimeisin kisavideo
Rally-toko: Kisaoikeus voittajaan, viimeisin rata



Riivan kanssa Somerolla 2017.


Riivan kanssa ollaan treenattu lammas ja nautapaimennusta useammassa paikassa 2014 vuodesta saakka. Ja kuten odottaa saattaa, ensimmäisen koiran kanssa tekee ne pahimmat virheet. Riiva oli nuorempana todella innokas kiertämään laumaa ja se kiertäminen itsessään oli sille paimentamisessa iso palkkio jo. Ongelmaksi tuli kuitenkin se että koira sumputti mut lampaiden keskelle ja näinollen kuljetus oli aika hankalaa. :P Kokeiltiin yhtä taktiikkaa ja saatiin koiralta sammutettua siinä samalla se kiertämistaipumus aikalailla kokonaan ja koira nakkas hanskat naulaan. Tuota fiilistä ollaan yritetty poistaa sitten useampi vuosi ja varsinkin naudoilla ollaan saatu tosi hyviä treenipätkiä ja Kerimäellä Lumiluodon Riitan opissa ollaan saatu jotain "vanhaa Riivaa" takaisin. Paimennusharrastus odottaa uutta kipinää harrastaa, juuri nyt sitä ei ole.


K-pentueen isä


Seitavuoren Keppone "Jekku"

Terveys
Silmät: Terveet [07/18]
Lonkat: A/A [indeksi 117]
Kyynärät: 0/0
Selkä: Ei tutkittu
Polvet: 0/0 [vanhentunut 2018]
DM, pompe, PRA-prcd: terve

Jekun terveystiedot 2019





Jekkua käytin viime kesänä Kokolle (Erimoone Silmäterä) mutta sieltä syntyi vain yksi narttupentu. Pidän Jekusta uroksena ja sen suvussa on paljon tuttuja koiria, esimerkiksi Jekun isoäidin isä oli aikanaan yksi hyvin vahva vaihtoehto Ruutin pentueelle isäksi ja Jekku pentuesisaruksineenhan jäi isänsä ainoaksi pentueeksi. Pidän myös Jekun liiottelemattomasta, toimivasta paimenkoiran rakenteesta sekä tietenkin siitä, että sillä on suvunjatkamisvietti kohdillaan. Muistan kun syksyllä kaverille tuumasin Kokon ja Jekun Jujusta että harmittaa, että annan sen sijoitukseen kun se oli niin kivanoloinen, täysjärkinen pentu - mutta nyt mulle on syntymässä sille sisarpuolia! Ei tarvi harmitella enää. 

Koska ilmeisesti Kokon tiineysajassa meni jotain mönkään (muut 2 pentua olivat mädäntyneet kohtuun sisälle ja Juju oli todella pieni kun leikattiin ulos), on vielä vähän mysteeri, mitä Jujusta (Mintusta) tulee ja tuleeko siitä koskaan sellaista, jota jalostukseen käyttäisi. Jekulle mulla ei tällähetkellä ole muita narttuja, jotka suvullisesti passaisi eli jos Mintusta ei sukua jatkamaan ole, on Jekulla toinenkin pentue meillä, josta mahdollisesti voisi jatkoa tulla. Riiva x Jekku yhdistelmää on jalostustoimikunnalta kysytty 2019 ja silloin suositus saatu maininnalla "Jalostustoimikunta haluaa kuitenkin huomauttaa yhdistelmässä olevan hieman epilepsiariskiä." Ja kasvattajan lisäys on että Riivan veljien kaihi ja kaihiriski kannattaa myös huomioida. Pennut tulevat käymään ennen luovutusta virallisessa silmätarkastuksessa eläinlääkäri Elina Pietilän luona sekä niistä lähetetään verinäytteet Hannes Lohen koirangeenit harmaakaihitutkimukseen.

Yhdistelmältä toivon vilkkaita mutta hyvähermoisia paimensukuisia joilla riittää rahkeet harrastamiseen tavoitteellisemminkin. Pelkiksi sohvakoristeiksi en pentuja myy nyt, enkä jatkossakaan. 


Yhteydenotot mieluiten sähköpostitse joihin vastaan kun suinkin ehdin. Olen päivät töissä joten puhelimeen en useinkaan pysty vastaamaan. Kerro sähköpostissa itsestäsi ja perheestäsi, millaiseen kotiin pentu olisi tulossa sekä mahdolliset toiveet pennun suhteen. Pelkkiin väri kyselyihin en vastaa.



maanantai 2. joulukuuta 2019

Loppuvuoden uutisia

Tulipa huonosti päiviteltyä enää syksyllä :D Juju muutti nimensä Mintuksi ja asuu nykyään sijoitusperheessä Seinäjoella. Päätin syksyn kaikkien vaiheiden jälkeen kuitenkin sijoittaa Mintun ja seurataan, mitä tuleman pitää. Minttu on aktiivisen kupliva mutta onneksi vaikuttaa hiukan ihmisläheisemmältä mitä äitinsä tuon ikäisenä joten eiköhän siitä ihan kiva tule :D Nyt hän elää valtavaa riistapupsin "apinanaamari" -vaihetta ja näyttää siltä että sen naama olis kastettu maalisankoon.

Riivan jalan kanssa ollaan hyvällä mallilla! Lämpöhoitoa viikottain ja venyttelyä päivittäin - viimeksi se ontui syyskuulla ja söi 3 pvä kipulääkettä ja meni ohi. Me lenkkeillään suht normaalisti mutta juoksulenkeille asvaltille en oo vielä uskaltanu sitä viedä. Viikko sitten mun työkaveri (Ja Piikun haltija), joka opiskelee koirahierojaksi antoi Riivalle lymfahoidon ja katsoi myös sen liikkeet (mitä ei oo monikaan edes halunnu nähdä ennen käsittelyjä? Anu Kokkolassa tsekkaa aina ennen ja jälkeen liikkeen joten tää oli kiva lisä) ja näki, että etupää tosiaan on ihan "löysä" ja kyynärpäät ilman tukea. Riiva nautti lymfasta hirveesti ja oli illalla ihanan rento ja rauhallinen <3.

Miksi lymfa? Koska se aloitti juoksunsa 2 kk etukäteen! O_O Tammikuulle odotin ja kolme viikkoa sitten aloitti... Se on ollut käsittelyssä Anulla syyskuussa ja nyt vasta alko vaikuttaan vähä jänkkiseltä tuosta etupäästään, sit alko juoksu joten kaikki rankemmat käsittelyt oli poissuljettuja.

Viikko sitten maanantaina ajeltiin ensin uros nro 4 luo (eli nro 1 oli se ylipainoinen, nro 2 on jättänyt Riivan lisäksi muitakin narttuja tyhjäksi, nro 3 ei käynyt ja nro 4 yritettiin keväällä) ja oikeastaan heti kun uros astui ovesta ulos näin Riivasta että tässä ei hyvä heilu. Mentiin aitaukseen ja tiesin progejen perusteella päivien olevan kohdillaan, Riiva antoi urokselle urakalla hammasta ja lukittui mun taakse istumaan. Siitä sitten uros nro 5 luo, 10 min pihan ympäri juoksua ja nalkissa. Ei ärinää tai hammastelua, tiistaina otettiin uusinta.

23.12 on sitten ultra jonka jälkeen julkaisen uroksen tiedot. Riivasta voi kysyä lisää sähköpostilla.

Odotettavissa harrastuspotentiaalisia, aktiivisia ja vilkkaita paimensukuisia.

Lisätietoja mailitse :)

Sijoituskoira Piiku kävi silmätarkissa Elina Pietilällä ( https://www.ennansilma.com/ ) ja terveet näkimet oli! Myös tuleva jalostuslaina narttu Riemu (Erimoone Taivaanlahja) kävi näyttämässä silmiään syksyllä ja niinikään terveet simmut. Ensimmäinen sijoitusnarttuni Erimoone Tähtitiede on sterkattu ja siirtynyt haltijansa omistukseen, kiitos Annika yhteistyöstä!




maanantai 9. syyskuuta 2019

Prinsessa Juju 4 viikkoa & Riivan kanssa Ventelällä

Juju täytti jo 4 viikkoa lauantaina :) Kävely ja juoksu luonnistuu jo hyvin ja maha on selkeästi alkanut pienentyä eli vauhti on myös kiihtynyt. Pikkuhiljaa alkaa pennun luonteenpiirteetkin paremmin tulla esille, Juju on vähän totinen torvensoittaja, rakastaa rapsutuksia ja vipsuttaa pientä pötköhäntäänsä vimmatusti! Muutama synttärikuvakin otettiin, hän rentoili sängyllä jenginsä kanssa :D

Tomera Matami.

Tono, Koko, Tite ja Päällikkö

Juju ja the most uskomattomin Erimoos-emo, Varma.


Tänään vihdoin käytiin näyttämässä tuota Riivan kipeää jalkaa Kankaanpäässä Ventelällä. Ekan ajanhan mä peruin kun oli kuukauden ontumatta ja päivää ennen kun kuvausaika olis ollu, toi alko ontua. Viimeisimmän ontuman jälkeen on ollut levossa ja nyt oon juoksuttanu Riivaa hiki hatus kolme päivää ja se ontu _vähän_ lauantaina, eilen pikkusen ku käveltii takas autolle ja tänään käytii tekees agilityä ja peltojuoksua ja ei mitää. Tietenkään.

Päästiin puol 3 paikalle ja Ventelä otti heti vastaan. Ensin katsottiin miten se kävelee siinä mattoa pitkin ja sen jälkeen lääkäri alkoi venytellä ja painella jalkaa ja aika nopsaan löytyi kyynärpään alueelta kohta, mistä se ei oikeastaan vaan naksunut vaan melkein paukkui :P Paukkuminen vaihtui naksumiseksi ja kun paukkuminen vähentyi, koirakin alkoi reagoida ja joka "kierroksella" keventäminen lisääntyi. Kipukohta paikallistui, siitä sitten koira unille.

Ehdin kaikenlaista googletella siinä odotellessa. Mulla oli Varmakin mukana et pääsen käymään sen kans vähä kävelemäs siinä odotelles mut enhän mä malttanu pitkään kävellä ku menin panikoimaan takas sisälle. Lääkäri kanto koiran suoraan toiselle pöydälle ja sano kävellessään että nivelissä ei ainakaan ole mitään huomautettavaa. HELPOTUS!

Koira oli vielä rauhoituksessa soppelisti niin lääkäri jatkoi tutkimusta. Kysyi saako leikata karvoja että näkee paremmin ja todennäköisesti syyllinen tai syyllisin näkyikin paremmin ilman karvoja.

Naksuva ja kipeä kohta on tuossa lääkärin etusormen edessä

Ilmeisesti kipua tuottava lihas on siis nimeltään pronator teres, "kyynärvarren sisäänkiertäjälihas". Sen päältä kun painoi, samalla jalkaa liikuttaen tuntuu, miten kireä lihas "pomppii" ja "rutisee" sormen alla.

"Status: Lievä spontaani ontuma. Kyynärnivelen sisäpinnalla ojennuksessa naksahdus (ilm m pronator teres). Aristaa tämän painamista kyynärnivelen tasolla värttinaluun kohdalta, alueella ehkä hieman turvotusta. Naksahdus esiin pelkän em. lihasalueen painamisella - aristus myös. Em. manipuloinnilla koiran ontuma pahenee selvästi. Rtg: ei löydöksiä"




Oon helpottunut että vika ei ollut luustossa (eikä siis nivelissä) ja onnellinen siitä että selkeä kipeä kohta löytyi eli tietää, miten koiraa saa helpotettua. Nyt viikko rennosti, jatketaan Effektriöljyn antamista 2x päivässä ja ensi viikolla venytellään ekan kerran jalkaa ja aletaan pikkuhiljaa lisätä liikuntaa (ja ensi viikon maanantaina meillä on myös aika Kokkolaan Anulle <3 Joka muuten paikallisti kesäkuus kipeän kohdan ihan prikulleen oikeaan kohtaan).
Aloitin siis effen antamisen Riivalle kesäkuun puolenvälin paikkeilla ajatuksella et ei omegojen ainakaan pahaa pitäis tehdä, oli tulehdus missä haluaa ja aivan oikeasti, muutaman päivän päästä mulla oli taas iloinen, räiskyvä tyttö! O_O Effen antamista vähensin nyt viime viikolla tätä tutkimusta nimenomaan ajatellen ja väitän, et oli kankeempi mitä öljyn kanssa.

Nyt jatketaan silllä ajatuksella et Riivasta tulee vielä ihan soiva peli <3 Joten nyt kuntoutellaan ja katsotaan, miten se lähtee etenemään !

500kg putos tänään harteilta. On ihan epätodellinen olo - mun Rakas <3


<3
PS. Ihanan perusteellinen ontumatutkimus <3 Oltiin vastaanotolla 2h ja oon varma, ettei mikään kohta jalois jääny kokeilematta. Että mä pidän Ventelän tarkasta tyylistä ja siitä, että selittää asiat omistajalle kirjaimellisesti kädestä pitäen. <3 Aivan huikeaa ammattitaitoa!! Ilomielin ajelen tästedeskin pari h / sivu Kankaanpäähän tutkimuksiin. :)