perjantai 13. toukokuuta 2022

Ei pentuja tällä hetkellä!

 Nyt kun kesä ja kesälomat uhkaavasti lähestyvät, lisääntyy taas pentukyselyt. Muutama vinkki:


Varaa aikaa sinulle sopivan kasvattajan löytymiseen ja sen jälkeen jää odottelemaan sopivaa pentuetta ja sen jälkeen pentua. Pentumarkkinat käy kuumina ja rekisteröimättömistä, "nopeasti saatavista" lapinkoiran pennuista pyydetään jopa enemmän mitä rekisteröidyistä (rekisteröidyt 1000-1400 €, rekisteröimättömät 800-1600 €. 

Rekisteröity pentu on muutakin kuin paperinpala ja siru niskassa, en silti myöskään sano, että rekisteripaperi olisi suoraan oikotie onneen.

Rekisteröidyn pennun kasvattaja on velvollinen teettämään nartulleen minimi PEVISA-tarkastukset (Silmäpeilaus joka on voimassa 2v, pitää olla voimassa astutus hetkellä sekä lonkkakuvaus). Liian nuorena astutetun nartun pentuja ei rekisteröidä muutakuin "ei jalostukseen" rekisteriin. Yli 8-vuotiaalla nartulla tulee olla eläinlääkärin todistus ennen astutusta, onko se fyysisesti kykenevä enää hoitamaan pentuetta. 

Rekisteröimättömiä tehtaillaan ihan häikäilemättömästi raha mielessä. Koirilla ei ole minkäänlaisia terveystarkastuksia tehtynä, isä astuu tyttärensä, veli siskonsa jne. Näitä kaupitellaan usein "rakkauslapsina" joka tarkoittaa sitä että koirat elävät keskenään sekaisin eikä kukaan tiedä kuka on kenen pentu, eikä ketään kiinnostakkaan. Terveydestä jos kysytään "on aina ollut terve" - niin kauan on terve kun ei tutkimustuloksia ole (kyllähän ne väittää brakyrotujakin terveeksi, en vain ymmärrä miten). 

Jokainen varmaan jo näistä kahdesta esimerkistä ymmärtää, kumpaa tehdään rodun hyväksi ja kumpaa rahaa koirien hyvinvoinnin kustannuksella että tilille kilahtelee euroja?

Ja kuten yllä kirjoitin, ei ne paperitkaan tietenkään takaa, että koirilla olisi hyvät oltavat. Mua on ihmetyttänyt, miten monet pennunkyselijät yhdistää kennelnimen siihen että mulla on kennelrakennus missä mä tehtailen näitä - ei, kennelnimi ei tarkoita sitä. Kennelnimi eli kasvattajanimi on liite mikä lisätään sun kasvattamien koiries nimen eteen, nimi mitä pitää hakea FCIltä (The Fédération Cynologique Internationale), jonka saamiseksi sun on tarvinnut käydä viikonloppukurssi ja maksaa siitä + nimestä 250 €. Suurinosa suomen koirankasvattajista on myös allekirjoittaneet kennelliiton kasvattajasitoumuksen jonka voit käydä lukemassa täältä . Kennelnimi ei siis tarkoita että ihminen omistaisi kennelin ja kasvattaisi koiria työkseen, ei, vaan kennelnimi kertoo ainoastaan sen että olet tai olet harkinnut olevasi joskus koirankasvattaja. On ihmisiä toki, jotka kennelnimellään kasvattavat koiria työkseen enkä mene siihen sen enempää tässä vaiheessa.

Minä olen koiraharrastaja joka on oppinsa ammattiinsa (eläintenhoitaja) saanut Kannuksen kennellinjalta. Ei, kennellinjalta ei valmistu pentutehtailijoita vaan eläintenhoitajia. Olen haaveillut koiranpentujen kasvattamisesta lapsesta saakka ja kannuksessa haaveet vahvistuivat kunnes 2007 tentin koirankasvattajan peruskurssin ja 2012 hain kasvattajanimeäni, 2013 syntyi hartaasti haaveillut, odotetut, ensimmäiset Erimooset. 

Ensin toki ajeltiin Kirkkonummelle ja haettiin uros meille viikoksi hoitoon, onnistuneita nalkkeja 2 ja sit ajelin takasin Kirkkonummelle. Tyhjäksi jäi. Seuraavaan reissuun lähdettiin tasan 9 v sitten 11.5 Tuusniemelle jossa vastassa oli yli 30kg uros, jonka väitettiin vuosi aiemmin astuneen nartun luomuna - eipä astunut. Uros vaihtoehto B astui ja muutaman yön ja päivän valvomisen jälkeen saatiin sektiolla maailmaan ekat Erimooset 12.7.2013. Jokainen varmasti ymmärtää, ettei mennyt ihan letkuun. Ja jokainen toivottavasti ymmärtää, kun tuollaisen jälkeen laitetaan sähköpostia vaan _tietyn värisestä_ koirasta, voi olla, ettei pentua ole saatavilla.

En tiedä, miksi aloin tätä taas kirjoittamaan kun 90% ihmisistä ei _jaksa_ lukea kahta lausetta pidemmälle. En ole mikään tarinaniskijä että teksti ei välttis oo kiinnostavaa seurattavaa. MUTTA, oon kasannut esim kotisivuilleni järkyn määrän tekstiä ja tietoa, se on saatavilla sieltä! Silti viikottain tulee kyselyjä, onko vapaita pentuja. Mun pentueet on harkittuja, mä annan niille ihan kaikkeni ja yritän olla mahdollisimman paljon tukena (kuitenkaan tunkeilematta) kasvattieni elämässä mukana, näitä ei synny ihan jatkuvasti. Lisäksi nää on rahallisesti oikeasti aika iso ponnistus tälläselle kaupan alalla työskentelevän kukkarolle ja ei näistä kyllä käteen mitään jää ELI kasvatan näitä 

1. ensisijaisesti siksi että pysyn itse kivoissa koirissa joilla harrastaa 

2. on mielenkiintoista yhdistellä erilaisia koirayksilöitä ja sukuja toisiinsa ja katsoa onnistuuko tavoitteissaan jalostuksessa vai ei. Aina ei onnistu ja yksikään pentue ei oo täydellinen

3. koirien kasvattaminen on ensisijaisesti harrastus siinä missä agility ja paimennus.


Sinä pennun kyselijä, joka haluat pennun tänään tai viimeistään ensi viikolla ja suutut, kun sinulle vastataan ettei ole vapaita pentuja niin osaatko ajatella asian näin:

Henkilö A ottaa yhteyttä 2015 ja tulee katsomaan pentuja - hän ilmoittaa heti, ettei aio ottaa pentua vielä mutta pentue, joka minulla oli silloin kasvamassa oli hänestä mielenkiintoinen. Kun hän oli lähdössä, hän sanoi että jos jollekkin pentueen nartuista tulee joskus pentue, hän on kiinnostunut ottamaan pennun. Kun 2015 vuonna syntyneelle nartulle oli tulossa pentue hän otti uudelleen yhteyttä ja kertoi että on edelleen kiinnostunut pennusta. Pennut syntyivät ja tiesin että jos pennut hengissä pysyvät, myyn hänelle pennun. 
Henkilö B ottaa yhteyttä kun pennut ovat 5 viikon ikäisiä. Hänen edellinen koira on lopetettu edellisenä päivänä ja hän haluaa uuden koiran. Sanon, ettei pentuja ole vapaana. Kyselijä vastausviestissään joko sanoo ettei olisi pentua minulta ostanutkaan TAI että hän on jo pennun löytänyt TAI ruinaa, enkö voisi perua toisen pennun varausta että hän saisi lohdutuspennun. 
Olisiko tässä tilanteessa oikein sanoa henkilölle A etten aio myydä hänelle 5 vuotta odottamaansa pentua siksi, että 2 päivää pentua odottanut haluaa pennun enemmäin kuin hän? 
Tilanne on btw ihan todellinen ja tosi.

Edelleenkään ihmiset eivät tajua sitä että kasvattajat ei ole mitään kauppoja, joilla on eri värisiä pentuja koreissa mistä voi sitten valita mieleisen. Me ei voida vaikuttaa narttujen kiimojen ajankohtaan (eli ei auta että laitat viestiä tammikuussa "mun kesäloma alkaa heinäkuun 3 päivä niin olis sillon kiva saada se pentu", tämä on myös tosi ja toistunut useasti), jos meillä on kriteerinä väriä korkeammalla esim terveys tai luonne niin et saa tilattua haluamaasi väriä pennulla. Ja kaiken tän lisäksi olisi kiva jos "saisin sellaisen rauhallisen pennun" ja siinä vaihees räjähtää jo aivoni seinille. Turhauttaa kun haluaa kasvattaa harrastuspotentiaalisia suomalaisia paimenkoiria ja sitten niitä kysellään sohvalle lihomaan ja remmilenkkiä kiertämään korttelin ympäri (ja sitten ihmetellään miksi sillä on ongelmakäytöstä...). Nojoo, ehkä menen nukkumaan niin jaksan taas yhden työpäivän. 



Herkku 10 viikkoa, my thoughts exactly.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti