torstai 29. elokuuta 2019

Nisätulehdus ja uimaripentu

Kyllä mennään vuoristorataa. Just kun mietit että nyt tää sujuu niin eipä sujukkaan.

Maanantaina oli ensimmäinen työpäivä. Illalla kun tulin kotiin, ihmettelin läähättävää Kokoa. Käytiin ulkona ja vilkuili oudosti kylkeään. Tultiin sisälle ja istui keskellä olkkaria ja läähätti, ihan toisen asialla. Laitoin koiran kyljelleen ja tsekkasin tissit - toiseksi alimmassa nisässä vasemmalla oli tiehyeessä "patti" joka ei ollut pakkautunutta maitoa, liikkuva, kivikova klöntti. Narttu lootaan ja pentu imemään sitä tyhjäksi. Klunssi ei hävinnyt yhtään mihinkään, ehkä hiukan pehmeni. Onneksi oli kipulääkettä jäljellä leikkauksesta, annoin lääkkeen ja puolen tunnin päästä koira nukahti vihdoin.

Vaihdoin Kokolle ruoan lauantaina. Sunnuntai aamupäivällä se vähän oksensi, ajattelin johtuvan tuosta vaihdosta. Iltaruoan jälkeen oksensi ja yöllä oli yrjönnyt useamman kerran. Söi hyvällä ruokahalulla kuitenkin ja oli pirtsakka oma itsensä ja maitoa tuli hyvin (liiankin, koska punke).

Lääkärissä käytiin heti tiistai aamusta ja saatiin uusi ab kuuri, närästyslääkettä ja tissin hautominen lämpimällä 3-4 kertaa vuorokaudessa. Kahdessa päivässä patti on alkanut pehmenemään huomattavasti ja tuntuu tiehyessä enää hyvin vähän :) Ruoka pysyy sisällä ja ruokahalut on kasvanut aivan huimasti :D Maitoa ei oo pakkautunut ja itseasiassa mietin, laskeeko toi ab maidontuloa entisestään. Mutta siitä päästään seuraavaan asiaan... Meinaan, kyllä siitä läskistä pennusta sitten tuli uimari, splatti, lattarinta, you name it.

Joten sijoituskotia ei tämä pentu etsi. Jokainen kasvattaja tekee päätökset mitä tulee käyttämään jalostukseen ja minä päätin, ettei tämä pentu ainakaan minulla tule jatkamaan sukua. Mulla on ollut läskejä pentuja (Varman vauvat ruokittiin kermalla vissii) aiemminkin (Velho nosti painoa jopa 170 g päivässä), eikä kenelläkään ole ollut ongelmia kävelemisessä.

Jujun kroppa on ollut jotenkin hassun mallinen kokoajan. Ajattelin, että se johtuu vain siitä että se on paksu (ja siis johtuukin), mutta. Edelleen, on niitä läskejä ollut ennenkin, eikä tuon painon nousu ole ollut niin hermeettistä, mitä esim Varman ekapennuilla. Tuo on nostanut sellasta 40-80g päivässä.

Ehdin just pentuvälitykseen ilmoittamaan tuon pennun sijoituskotia etsiväksi ja illalla taas jälleen istuin lootan reunalla ja katselin sen "möngerrystä". Otin pentua syliin ja katselin sitä (hankalaa kun ei ole vertailukohdetta lootassa) mutta musta sen etupää on liian "levinnyt" ja kun se yrittää edetä se yrittää kyllä koukistaa takajalkaa kropan alle mutta työnnön lopuksi jalka leviää ulospäin ja varsinkin vasen jalka "yliojentuu" kun koira on selällään sylissä ja jalka on "rentona".
Kuvasin sunnuntaina kaverille ekan videon tästä "mönkimisestä", tässä vaiheessa meidän satujumppaan oli kuulunut kieriskely ja kyljelleen nukuttaminen.

Juju 15 vrk möngertää

Tätä katsellessa totesin et nyt on pakko tehdä muutakin kun nukuttaa kyljellä ja käännellä. (Mainittakoon tässä että R-pentue juoksi alle 14 vrk ikäisenä ja tosiaan Varman läskipennut on nousseet ylös ihan normaalisti). Aloin systemaattisesti kääntämään noita ulospäin leviäviä takajalkoja pennun alle ja välillä tuin pentua rinnasta ettei läskimaha paina jalkoja levälleen.
Varman kasvattajalta, Tommisen Arjalta kysyin, onko hällä ollut kampurajalkoja (epäilin ensin kampuraksi). Samassa muistin että Arjan yhdessä pentueessa oli lattarinta (joka itseasiassa on Kokolle sukua isän ja emän puolelta..) jonka Arja kuntoutti ja jumppasi ihan normaaliksi koiraksi josta ei pentutarkastuksessa oltu edes huomattu, että oli lattarinta. Puhelusta viisastuneena totesin että ei tuo toki kampura taida olla vaan kuitenkin se pelätty uimaripentu...

Juju 17 vrk möngertää

Kaikenlaisia alustoja on kokeiltu ja pitävimmäksi on todettu ihan perus jumppa-alusta ja toisena hyvänä on ollut silikoninen leivonta-alusta :D Oon yrittäny saada sen "polkemaan pyörää" mutta varsinkin tiistaina vasemman takajalan koukistus oli niin huono, ettei liikerataa pystynyt tekemään. Sain sen kerran vähän koukistumaan mutta jätin polkemisen sikseen.
Paras jumppa on ollut takajalkojen siirtely oikeisiin asentoihin ja jaloista tukeminen kun saa rintansa nostettua. Koska katsokaapa, miten iso edistyminen!

Juju 19 vrk yrittää kävellä

Tosi kivasti on kehittynyt! Joku varmasti pitää ihan "normaalina" läskin pennun kehittymisenä mutta sitäpä ei nyt tiedetä koska en halua jäädä katsomaan vierestä, miten se kehittyisi, ilman apuja. Jos sitä voi auttaa niin sen kyllä teen.

Harmittaa toki ettei Kokosta tule jatkoa. Mutta kaikkien sukujen ei ole tarkoitus jatkua ja se on vaan karu fakta. Tuo pentu on sinällään jo pieni ihme että jäi henkiin edes. Jotkut pitää uimareita ihan normaaleina mutta mun päätös kuitenkin on, ettei tuon ole tarkoitus tuosta jatkua enää. Ei tuo lattarintaisuus kuitenkaan muropaketista tule ja kissoilla on tutkittu, että on vahvasti perinnöllinen mutta mielestäni tämä keissi ei millään tavalla vaikuta Jekun eli pennun isän jatkokäyttöön.

Laitetaan muutama kuva vielä loppuun. Mulla on noi videot puhelimella kuvattuja suttuja, ei oo hirveesti kerenny kuvailemaan jostain syystä järkkärillä tässä.

Pentu ei siis etsi sijoituskotia vaan ihan lemmikkikotia. Sitä tullaan sunnuntaina katsomaan ja luulen, että oikea koti on löytynyt. Ilmoittelen täällä, jos tilanne muuttuu.

Oikea jalka ihan "normaalin" näkösesti ojennettuna

Punnaa punnaa!

Kyljellään nukuttamista

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti