sunnuntai 1. syyskuuta 2019

3 viikkoa nuori ja enttententten






Jujustiina Jujutsu JukranJuju täytti eilen jo kolme viikkoa! Sen kunniaksi maisteltiin tänään ekat kiinteät ja syötiin matolääke. Ruoka maistui hyvin, en muista koska olis pentu yrittäny purra sormia samalla ko vetää napaansa :D Pienet hampaanalut tuntuu jo ja matolääkekin meni sen kummempia rimpuiluja alas kanamössön välissä.

Kävely on kehittynyt aivan hurjasti ja enää tulee satunnaisia pyllähdyksiä liukkaammilla pinnoilla mutta tahto mennä eteenpäin on kova. Pentu nukkuu jopa omasta aloitteestaan kyljellään laatikossa ja takajalkojen asento on hyvä - painon nousu on ollut jokatoinen päivä 35g ja jokatoinen 65g (aiemmin se oli 65g + 85g) joten ainakin tissittelyjen säännöstely ja tämän myötä painonnousun tasaantuminen on tuonut parhaimman tuloksen, luulen. Jumppasin Jujua tiistaina pari kertaa, keskiviikkona kolme ja torstaina kerran ja lisäsin laatikkoon pitävämmän pohjan - tänään tyyppi käveli pitkin olkkarin mattoa pyllähtämättä kertaakaan!
Juttelin eläinlääkärin kanssa tuosta, laitoin kuvia ja videoita kehityksestä. Sain myös vastauksen askarruttavaan kysymykseen, mitä eroa on lattarinnalla ja uimarilla - uimari ei välttämättä ole lattarinta mutta lattarinta on aina uimari - ymmärrättekö eron? Swimmereitä on usein yli-lihavat pennut (Punke-Juju) ja usein ainokaiset jotka käytännössä syö koko pentueen edestä maitoa eivätkä joudu kisaamaan paremmista tisseistä, laiskistuvat, makaavat tissi suussa jatkuvasti syöden. Meillä tässä on vielä plussana se että Koko ei itse mene laatikon reunalle "odottamaan" pentua vaan käytännössä menee istumaan pennun eteen niin että parhaimmat tissit on heti päänojennuksen takana :D Ilman pentuesisaruksia liikkuminen ja aktivoituminen on vielä heikompaa, ei käytännössä ole mitään muuta tekemistä kuin tissi.
Videoiden ja kuvien perusteella eläinlääkäri meinasi, ettei ole ainakaan lattarinta koska rinnan malli on aivan hyvä eikä lattarinta kuntoutuisi muutamassa päivässä. Uimarin ainekset siinä kaiketi oli hyvinkin mutta koska asia on ollut mielessä ja oon seurannut tuota ton mahan kasvua extratarkasti, pääsin puuttumaan tuohon mönkimiseen ennenkuin oli liian myöhäistä.

Olin joskus katsomassa toisen rotuisia 5 viikkoisia pentuja ja ne käytännössä makas ja leikki laiskasti, olivat aika huteria kävelijöitä vielä silloinkin joten en tiedä, oonko tottunu vaan jotenkin "varhain" kypsyviin pentuihin ja siksi tää ainokainen läskilyllerö sai aikaan sydämentykytyksiä ja "se ei kävele koskaan" vainoharhailun :D Tän kanssa on vielä se hankalaa, ettei ole toista pentua verrokkina, miten se kävelisi? Ruutin, Milan ja Varman pennut on kaikki kehittyneet eri tahtia ja tää on eniten Milan (yllättäen) pentujen kaltainen lyllertäjä. Ruutin pennut oli semmosia laihoja matoja jotka juoksi ennenku avasivat silmänsä ja Varman lapset känys keskenään vaikka punkeroja olivatkin, alkoivat ilman lipsumisia (muistaakseni) kävellä. Nyt kun on vaan yksi, sitä tuijottaa silmä tarkkana et mikä siinä on vikana :D Ja yritän muistaa tän kehittymisen kanssa senkin että todennäkösesti se oli leikkaushetkellä keskonen, ainakin 3-4 päivää liian aikaisin tuli joten kehityskin todnäk tulee siksi myöhässä.

Meinasin ensin että en tuota sijoita mutta mutta... Koska kehittyminen oli näin äärettömän nopeaa ja jos homma jatkuu yhtä sutjakkaasti niin hyvin todennäköisesti sen laitan sijoitukseen, riippuen toki vielä pentutarkastuksesta. Se on Kokon eka ja vipa pentu, Kokon toinen veli on jo kastroitu ja isän toisessa pentueessa syntyi yksi ja sekin on uros. Milan sisaruksista ei ole kukaan jatkanut sukua, Milan velipuolella on kaksi pentuetta joista yhdellä on pentue ja Milan emän siskolla on yksi pentue josta yksi on jatkanut sukua. Milan emälinja on Reppulin emälinjaa vuodesta 87 eteenpäin ja mun ensimmäinen toisen polven Erimoone!
(Pandi-> Rep. Dora -> Rep. Pioni -> Rep. Polo -> Rep. Amarie -> Rep. Angervo -> Kylkimyyryn Sammalsirvikäs->Kylkimyyryn Striida->Erimoone Silmäterä->Juju). Enemmän mua harmittaa että myyn tämän ainokaisen kun se, että laitan sijoitukseen ja katson 3 vuoden päästä, miltä näyttää, Seuraavan lihavan ainokaisen kanssa hengittelen syvään, ennenku mietin pahinta. :)

Mutta jokatapauksessa - koti on hyvin suurella todennäköisyydellä löytynyt! Samaan kaupunkiin jopa mikä onkin pentuhistoriassa ensimmäinen laatuaan! Kyllä tämä tästä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti