Prinsessa Juju 4 viikkoa & Riivan kanssa Ventelällä

Juju täytti jo 4 viikkoa lauantaina :) Kävely ja juoksu luonnistuu jo hyvin ja maha on selkeästi alkanut pienentyä eli vauhti on myös kiihtynyt. Pikkuhiljaa alkaa pennun luonteenpiirteetkin paremmin tulla esille, Juju on vähän totinen torvensoittaja, rakastaa rapsutuksia ja vipsuttaa pientä pötköhäntäänsä vimmatusti! Muutama synttärikuvakin otettiin, hän rentoili sängyllä jenginsä kanssa :D

Tomera Matami.

Tono, Koko, Tite ja Päällikkö

Juju ja the most uskomattomin Erimoos-emo, Varma.

Tänään vihdoin käytiin näyttämässä tuota Riivan kipeää jalkaa Kankaanpäässä Ventelällä. Ekan ajanhan mä peruin kun oli kuukauden ontumatta ja päivää ennen kun kuvausaika olis ollu, toi alko ontua. Viimeisimmän ontuman jälkeen on ollut levossa ja nyt oon juoksuttanu Riivaa hiki hatus kolme päivää ja se ontu _vähän_ lauantaina, eilen pikkusen ku käveltii takas autolle ja tänään käytii tekees agilityä ja peltojuoksua ja ei mitää. Tietenkään.

Päästiin puol 3 paikalle ja Ventelä otti heti vastaan. Ensin katsottiin miten se kävelee siinä mattoa pitkin ja sen jälkeen lääkäri alkoi venytellä ja painella jalkaa ja aika nopsaan löytyi kyynärpään alueelta kohta, mistä se ei oikeastaan vaan naksunut vaan melkein paukkui :P Paukkuminen vaihtui naksumiseksi ja kun paukkuminen vähentyi, koirakin alkoi reagoida ja joka "kierroksella" keventäminen lisääntyi. Kipukohta paikallistui, siitä sitten koira unille.

Ehdin kaikenlaista googletella siinä odotellessa. Mulla oli Varmakin mukana et pääsen käymään sen kans vähä kävelemäs siinä odotelles mut enhän mä malttanu pitkään kävellä ku menin panikoimaan takas sisälle. Lääkäri kanto koiran suoraan toiselle pöydälle ja sano kävellessään että nivelissä ei ainakaan ole mitään huomautettavaa. HELPOTUS!

Koira oli vielä rauhoituksessa soppelisti niin lääkäri jatkoi tutkimusta. Kysyi saako leikata karvoja että näkee paremmin ja todennäköisesti syyllinen tai syyllisin näkyikin paremmin ilman karvoja.

Naksuva ja kipeä kohta on tuossa lääkärin etusormen edessä

Ilmeisesti kipua tuottava lihas on siis nimeltään pronator teres, "kyynärvarren sisäänkiertäjälihas". Sen päältä kun painoi, samalla jalkaa liikuttaen tuntuu, miten kireä lihas "pomppii" ja "rutisee" sormen alla.

"Status: Lievä spontaani ontuma. Kyynärnivelen sisäpinnalla ojennuksessa naksahdus (ilm m pronator teres). Aristaa tämän painamista kyynärnivelen tasolla värttinaluun kohdalta, alueella ehkä hieman turvotusta. Naksahdus esiin pelkän em. lihasalueen painamisella - aristus myös. Em. manipuloinnilla koiran ontuma pahenee selvästi. Rtg: ei löydöksiä"

Oon helpottunut että vika ei ollut luustossa (eikä siis nivelissä) ja onnellinen siitä että selkeä kipeä kohta löytyi eli tietää, miten koiraa saa helpotettua. Nyt viikko rennosti, jatketaan Effektriöljyn antamista 2x päivässä ja ensi viikolla venytellään ekan kerran jalkaa ja aletaan pikkuhiljaa lisätä liikuntaa (ja ensi viikon maanantaina meillä on myös aika Kokkolaan Anulle <3 Joka muuten paikallisti kesäkuus kipeän kohdan ihan prikulleen oikeaan kohtaan).
Aloitin siis effen antamisen Riivalle kesäkuun puolenvälin paikkeilla ajatuksella et ei omegojen ainakaan pahaa pitäis tehdä, oli tulehdus missä haluaa ja aivan oikeasti, muutaman päivän päästä mulla oli taas iloinen, räiskyvä tyttö! O_O Effen antamista vähensin nyt viime viikolla tätä tutkimusta nimenomaan ajatellen ja väitän, et oli kankeempi mitä öljyn kanssa.

Nyt jatketaan silllä ajatuksella et Riivasta tulee vielä ihan soiva peli <3 Joten nyt kuntoutellaan ja katsotaan, miten se lähtee etenemään !

500kg putos tänään harteilta. On ihan epätodellinen olo - mun Rakas <3

<3

PS. Ihanan perusteellinen ontumatutkimus <3 Oltiin vastaanotolla 2h ja oon varma, ettei mikään kohta jalois jääny kokeilematta. Että mä pidän Ventelän tarkasta tyylistä ja siitä, että selittää asiat omistajalle kirjaimellisesti kädestä pitäen. <3 Aivan huikeaa ammattitaitoa!! Ilomielin ajelen tästedeskin pari h / sivu Kankaanpäähän tutkimuksiin. :)

3 viikkoa nuori ja enttententten

Jujustiina Jujutsu JukranJuju täytti eilen jo kolme viikkoa! Sen kunniaksi maisteltiin tänään ekat kiinteät ja syötiin matolääke. Ruoka maistui hyvin, en muista koska olis pentu yrittäny purra sormia samalla ko vetää napaansa :D Pienet hampaanalut tuntuu jo ja matolääkekin meni sen kummempia rimpuiluja alas kanamössön välissä.

Kävely on kehittynyt aivan hurjasti ja enää tulee satunnaisia pyllähdyksiä liukkaammilla pinnoilla mutta tahto mennä eteenpäin on kova. Pentu nukkuu jopa omasta aloitteestaan kyljellään laatikossa ja takajalkojen asento on hyvä - painon nousu on ollut jokatoinen päivä 35g ja jokatoinen 65g (aiemmin se oli 65g + 85g) joten ainakin tissittelyjen säännöstely ja tämän myötä painonnousun tasaantuminen on tuonut parhaimman tuloksen, luulen. Jumppasin Jujua tiistaina pari kertaa, keskiviikkona kolme ja torstaina kerran ja lisäsin laatikkoon pitävämmän pohjan - tänään tyyppi käveli pitkin olkkarin mattoa pyllähtämättä kertaakaan!
Juttelin eläinlääkärin kanssa tuosta, laitoin kuvia ja videoita kehityksestä. Sain myös vastauksen askarruttavaan kysymykseen, mitä eroa on lattarinnalla ja uimarilla - uimari ei välttämättä ole lattarinta mutta lattarinta on aina uimari - ymmärrättekö eron? Swimmereitä on usein yli-lihavat pennut (Punke-Juju) ja usein ainokaiset jotka käytännössä syö koko pentueen edestä maitoa eivätkä joudu kisaamaan paremmista tisseistä, laiskistuvat, makaavat tissi suussa jatkuvasti syöden. Meillä tässä on vielä plussana se että Koko ei itse mene laatikon reunalle "odottamaan" pentua vaan käytännössä menee istumaan pennun eteen niin että parhaimmat tissit on heti päänojennuksen takana :D Ilman pentuesisaruksia liikkuminen ja aktivoituminen on vielä heikompaa, ei käytännössä ole mitään muuta tekemistä kuin tissi.
Videoiden ja kuvien perusteella eläinlääkäri meinasi, ettei ole ainakaan lattarinta koska rinnan malli on aivan hyvä eikä lattarinta kuntoutuisi muutamassa päivässä. Uimarin ainekset siinä kaiketi oli hyvinkin mutta koska asia on ollut mielessä ja oon seurannut tuota ton mahan kasvua extratarkasti, pääsin puuttumaan tuohon mönkimiseen ennenkuin oli liian myöhäistä.

Olin joskus katsomassa toisen rotuisia 5 viikkoisia pentuja ja ne käytännössä makas ja leikki laiskasti, olivat aika huteria kävelijöitä vielä silloinkin joten en tiedä, oonko tottunu vaan jotenkin "varhain" kypsyviin pentuihin ja siksi tää ainokainen läskilyllerö sai aikaan sydämentykytyksiä ja "se ei kävele koskaan" vainoharhailun :D Tän kanssa on vielä se hankalaa, ettei ole toista pentua verrokkina, miten se kävelisi? Ruutin, Milan ja Varman pennut on kaikki kehittyneet eri tahtia ja tää on eniten Milan (yllättäen) pentujen kaltainen lyllertäjä. Ruutin pennut oli semmosia laihoja matoja jotka juoksi ennenku avasivat silmänsä ja Varman lapset känys keskenään vaikka punkeroja olivatkin, alkoivat ilman lipsumisia (muistaakseni) kävellä. Nyt kun on vaan yksi, sitä tuijottaa silmä tarkkana et mikä siinä on vikana :D Ja yritän muistaa tän kehittymisen kanssa senkin että todennäkösesti se oli leikkaushetkellä keskonen, ainakin 3-4 päivää liian aikaisin tuli joten kehityskin todnäk tulee siksi myöhässä.

Meinasin ensin että en tuota sijoita mutta mutta... Koska kehittyminen oli näin äärettömän nopeaa ja jos homma jatkuu yhtä sutjakkaasti niin hyvin todennäköisesti sen laitan sijoitukseen, riippuen toki vielä pentutarkastuksesta. Se on Kokon eka ja vipa pentu, Kokon toinen veli on jo kastroitu ja isän toisessa pentueessa syntyi yksi ja sekin on uros. Milan sisaruksista ei ole kukaan jatkanut sukua, Milan velipuolella on kaksi pentuetta joista yhdellä on pentue ja Milan emän siskolla on yksi pentue josta yksi on jatkanut sukua. Milan emälinja on Reppulin emälinjaa vuodesta 87 eteenpäin ja mun ensimmäinen toisen polven Erimoone!
(Pandi-> Rep. Dora -> Rep. Pioni -> Rep. Polo -> Rep. Amarie -> Rep. Angervo -> Kylkimyyryn Sammalsirvikäs->Kylkimyyryn Striida->Erimoone Silmäterä->Juju). Enemmän mua harmittaa että myyn tämän ainokaisen kun se, että laitan sijoitukseen ja katson 3 vuoden päästä, miltä näyttää, Seuraavan lihavan ainokaisen kanssa hengittelen syvään, ennenku mietin pahinta. :)

Mutta jokatapauksessa - koti on hyvin suurella todennäköisyydellä löytynyt! Samaan kaupunkiin jopa mikä onkin pentuhistoriassa ensimmäinen laatuaan! Kyllä tämä tästä!