Rietastelu Helsingissä kantoi hedelmää - Varma ultrattiin viime viikolla kantavaksi!
Ihan ei kuitenkaan mennyt niinkuin Strömsöössä kun pistin merkille että Varma on jopa tiineeksi ihan liian väsynyt ja alakuloinen. Paria päivää ennen suunniteltua ultraa käytiin lääkärillä ja todettiin kohdussa olevan vain mitä pitikin - pieniä KuruTaanuja! Mutta CRP 280 :(
Viikon ab kuuri on nyt syöty ja tänä aamuna CRP oli vain päälle 40 joten voi huokaista toistaiseksi helpotuksesta! Mysteeriksi jää mikä ja missä aiheutti tulehduksen, nyt mennään päivää kerrallaan seuraten Varman vointia.
Viikonloppu täynnä ohjelmaa ja oon ollu jalan takia saikulla koko viikon ja silti en oo saanu kirjoitettua blogipäivitystä pentueesta saati päivitettyä blogia! Sentäs sain päivystyksessä odotellessa laitettua tiedot PLSän pentuelistalle :D Meni itseasiassa kädet ja lavat niin tukkoon tuosta kepeillä kävelemisestä et kirjoittaminen ja koneella istuminen on suhteellisen tuskallista. Kotisivutkin kaipais päivitystä kipeästi ja pitäis treenata ens viikonlopun kisoihin jo kovaa vauhtia.
Osa on lähestynyt mua jo sähköpostitse ja olen kaikki viestit lukenut vaikka en niihin ole ehtinyt vielä välttämättä vastaamaan - vastaan kyllä kaikille joten malttia! Syntymättömiä pentuja en varaile ja pelkkiin värikyselyihin vastaan lyhyesti ja ytimekkäästi - tästä yhdistelmästä ei ole odotettavissa mitään erikoisvärejä, sinistä tai ruskeaa.
Varman ensimmäiset (2u + 3n i. Wagner) täyttävät lokakuussa 3 vuotta. Kaikki pennut on nyt luustokuvattu, kahden viimeisen selkälausuntoja vielä odotellaan kennelliitosta - B/B lonkat x 4, A/A lonkat x 1, kaikilla 0/0 kyynärnivelet + polvilumpiot, silmät peilattu kolmelta pennulta ja kaikilla OK, sydän kuunneltu virallisesti samoin kolmelta pennulta ilman huomautuksia.
Kolme ensimmäistä pentua luonnetestattiin viikonloppuna - Taivaanlahja +168 laukausvarma, Tähtitiede +125 laukausvarma ja Työvoitto +140 laukausvarma.
Olen ollut hyvin tyytyväinen Varman ensimmäisiin pentuihin, näistä minulla omistuksessa kaksi, kotona uros Työvoitto ja sijoituksessa narttu Tähtitiede. Työvoitto eli kotoisammin Velho on maailman mutkattomin otus - tulee toimeen ihan uskomattoman hienosti kaikkien kanssa, se ei hötkyä elämässä mitään turhaa, rakastaa ihmisiä ja osaa rauhoittua - harrastuksissa se on mukana aina 110% eikä koskaan ole tarvinnut miettiä motivointia sen kanssa, ihan älyhieno pakkaus <3
Isäksi Varman "viimeisiin" eli V-pentueeseen valikoitui vanhempi herrasmies Kuru, Liehkun Korvenkaiku.
Viime keväänä otin ensimmäisen kerran yhteyttä "miesasioissa" Kurun omistajaan, Tiinaan. Alunperin suunnittelin Kurua toiselle nartulle. Norjan jylhissä maisemissa noustessa korkeammalle ja korkeammalle, päähän pilkahti ajatus - josko sittenkin astuttaisin Varman meneillään olevasta juoksusta, enkä venyttäisikkään enää tätä syksylle - Varma täyttäisi sitten jo 8v ja mitä jos astutus ei silloin onnistu? Riiva on tarkoitus astuttaa myös syksyllä ja haluanko kahta pentuetta yhtäaikaa?
Talviloman jälkeen suunnattiin Varman kanssa tapaamaan Kurua Helsinkiin tositarkoituksella, ajoituksenkin piti olla täydellinen sillä juoksun etenemistä seurattiin progesteroniarvoista. Kova oli yritys pariskunnalla, mutta upottava lumihanki ei ollut kauhean ideaali alusta joten siirryttiin etupihalle, nalkissa olivat n. 15 s yrittämisellä :D
ensimmäiset syntyneet 2011, 5u+2n (e. Villi-Joikhu Unelma)
Ennen Ruutia, mulle piti muuttaa Kurun sisko sijoitukseen toiselta kasvattajalta. Valitettavasti pieni sininen "Tihku" ei kahta viikkoa pidempään jaksanut vaan jouduttiin kitalakihalkion vuoksi lopettamaan. Olen seurannut silti tämän pentueen eloa internetin välityksellä ja ihastellut katselmuksissa. Muistan elävästi miten Kurun sisko Kuura ja Ruuti junnuina leikkivät katselmuksessa, tyypit jotenkin meni niin hyvin yksiin. Silloin mietin, jos mulla joskus on narttu mille voisin käyttää näitä niin käytän.
Kurun ensimmäinen pentue syntyi 2011. Näistä on mukavan moni luustokuvattu ja yksi on käynyt luonnetestissäkin (+144 laukausvarma). Astutuksen jälkeen näin ohimennen paimensukuisten ryhmässä keskustelun, mistä kävi ilmi että Kurun yhdellä pojalla on häikkää sydämen kanssa. Kurun omistaja ei ollut tietoinen sairaudesta myöskään mutta koiran kasvattajalta kysyin asiaa ja selvisi että koiralla on keuhkovaltimoahtauma eli pulmonaali stenoosi. Pentutarkissa pentu oli ok eikä pentuesisaruksilla ole ongelmia sydämen kanssa. Harmi että tieto tuli vasta jälkikäteen mutta ehdottomasti parempi näin. (Välihuomautus - muistakaa ilmoitella niitä koirienne, myös kotikoirien terveystietoja rotuyhdistykselle vaikka
tämän linkin kautta tai sähköpostilla. Julkiset tiedot palvelevat kasvattajia ehdottomasti eniten!
Kurun ensimmäisistä pennuista ei ole yksikään jatkanut sukua.
Kurun veljelle Kevätmyrskylle syntyi 2011 pennut ja tässä pentueessa oli OI eli sairaus nimeltä Osteogenesis Imperfecta. Lista jalostustoimikunnan tiedossa olevat pentueet joissa tätä sairautta on ilmennyt
täällä, Kevätmyrskyn pentue mainittu myös tuolla. Olen kysynyt Kurulle suositusta aiemmin toiselle nartulleni ja silloin tuli maininta että Kurun veljellä on tälläinen pentue. Asia on hyvä tiedostaa mutta hysteriaan ei ole aihetta. Minun tietooni ei ole Varman lähisuvusta tälläistä tullut mutta mikään ei tietenkään ole mahdotonta, hyvin todennäköisesti sairauden olisi silti tultava molemmilta puolilta että pentue voisi tähän sairastua.
Koska asiat etenivät loppujen lopuksi aika reipasta tahtia ja nopean aikataulun vuoksi ei jalostustoimikunta antanut suositusta yhdistelmälle. Pentueen vanhempien terveystiedot on kuitenkin julkisesti luettavissa, Kurun terveystietoihin pääset
tästä ja Varman vastaava tulee, jahka saan sen jalostustoimikunnalta.
 |
Kuru seuraa rotumestaruustokoissa 2015
Kuva: Petri Hallberg
|
Omistajansa Tiina kirjoittaa Kurusta näin:
"Kivekset ok, kaikki hampaat, saksipurenta. Selkä eläinlääkärien Jan Räihän ja Anne Muhlen mukaan terve (rtg+magneetti). Kaksi yläetuhammasta poistettu tapaturman jälkiseurauksena 6,5-vuotiaana (11/2013), samalla otettu epäviralliset uusintakuvat lonkista ja selästä, edelleen terve. P4-yläposkihammas poistettu tapaturman seurauksena 3/2016. Perusterve koira, vain tapaturmainen lihasrevähdys, tassuhaava ja hammasmurtuma.
Luonnetestattu, +118 p, laukausvarma. Suorittanut poropaimennustestin hyväksytysti (2011). Harrastaa tokoa, koulutustunnus TK2. Rallytokosta koulutustunnus RTK2, osallistunut myös SM-joukkueeseen (ALO 96p).
Kuru on täysin äänivarma, erittäin vilkas, taistelutahtoinen, kohtuullisen toimintakykyinen, kiihkeä koira. Ihmisille sosiaalinen, vieraiden aikuisten urosten kanssa ei tule toimeen, narttujen kanssa ok. Oppii nopeasti ja on innokas tekemään yhdessä, leikkii mielellään. Vilkkaus, pehmeys, terävyys ja taistelutahto yhdessä tekevät siitä sellaisen pakkauksen, että ei ole ollut maailman helpoin ensimmäinen koira, mutta toisaalta siinä riittää mukavasti potkua mun harrastelutarpeisiin. Iän ja koulutuksen myötä siitä on tullut tosi mukava seurakoirakin, kotioloissa se on aina ollut helppo. Vahtii, mutta asui yhdeksän vuotta kerrostalossa ongelmitta, eli koulutuksella hallittavissa. Riistaviettiä ei ole, saalisviettiä löytyy, mutta koulutuksen myötä pysähtyy nykyään myös jäniksen perästä.
Rakenteellisesti Kurun selkeimmät viat ovat hieman ahdas takaosa ja suora etuosa. Se on myös kevyehkö uros, kuitenkin normaalikokoinen (50 cm). Paras näyttelytulos EH. Hyvä turkinlaatu, kuivuu nopeasti, ei takkuunnu."
 |
Kuru katselmuksessa 2012.
Kuva: Taru Vallius |
V-pentueen emä
 |
| Varma 14.1.2018 |
Nereaneidon Taikausva "Varma"
vm 2011
Lonkat: B/B (indeksi 103)
Kyynärät: 0/0
Polvet: 0/0
Selkä: Terve (Epäv. Kari Ventelä 2012)
Silmät: OK (peilattu 03/2018)
prcd-PRA geenitesti: terve
Pompe geenitesti: terve
DM geenitesti: kantaja
Purenta & hampaat: OK
Pentue on Varmalle toinen
ensimmäiset syntyneet 2015, 2u+3n (i. Wagner)
 |
Varma katselmuksessa 2015
Kuva: Tia Lummi |
Luonnetesti: +172, laukauskokematon (Vuorisalo & Knuutinen) osa-alueet
täällä
Luonnetestivideo
Poropaimennustesti: Hylätty (pienen koiran rohkeus loppui) 2013, Savukoski
Agility: Kisannut medi3, kisaa tulevaisuudessa pikkumaksina
Rallytoko: RTK1, AVOHYV x 1
Olen ollut Varman ensimmäisiin pentuihin niin tyytyväinen että halusin sille vielä toiset pennut. Varma on tasapainoinen arjessa, helppo ottaa mukaan minne vaan. Ehdottomasti mun nartuista paras emo, äärettömän tarkka ja huolellinen. Ekat pennut oli pikkupentuaikana niin ihanan tasapainoinen ja iloinen porukka et tommosten kanssa kyllä viihtyy :). Mulla on ollut etuoikeus seurata niin tiiviisti kaikkien viiden pennun elämää näihin päiviin saakka joten luulen todellakin tietäväni, minkälaista jälkeä Varma jätti toisen, aivan mahtavan uroksen kanssa, nyt jäämme odottamaan minkälainen joukkue nyt tulee. Omanlaisensa, varmasti :)
Varma rakastaa ihmisiä äärettömän paljon ja tulee toimeen vieraiden narttujen kanssa - kunhan kaikki osaavat antaa Varmalle sen oman tilan, sen verran introvertti ettei hirveästi arvosta häseltäjiä ja mielistelijöitä. Varma elelee siis 5-6 koiran laumassa ja sijoittuu iältään juuri keskelle mutta iästään huolimatta on lauman ehdoton kuningatar nyt kun vanhin koira alkaa olemaan todella vanha. Taini on reilu ja sanoo vaan asiasta.
 |
Varma seuraa 2015
Kuva: Jonna Löytynoja |
Varma oli pikkupentuna sellainen että olisi hyvin voinut kuvitella kotona asuvan useammankin pennun samaan aikaan :D Pikkuvanha Taini jolle mikään ei ole ongelma. Varma sai elää huoletonta pentuaikaa eikä sen kanssa erityisemmin ollut tarkoitus mitään harrastaa - aina vaan uudestaan ja uudestaan löysin itseni treenaamasta agilityä. Kisaaminen aloitettiin 2014 kesällä ja 2016 lokakuussa noustiin kolmosiin. Viime kesänä jouduttiin Mujusen Salmen toimesta tarkistusmittaukseen ja medikokoinen koirani muuttui "ihan selväksi maksiksi" ja saatiin joulukuuhun saakka aikaa kisata medeissä. Meni loppuajasta vähän puurtamiseksi joten kisattiin lokakuussa 2017 meidän tähän saakka viimeiset aksat Liedossa. Keväällä Varma mitattiin pikkumaksiksi (äänin 1-3, 42-45 cm välille mittaukset osui). Katsotaan pentujen jälkeen, jatketaanko enää agilityä.
Rallytoko on uusin aluevaltaus ja Varma rakastaa sitä. Se on uskomattoman iloinen ja tarmokkaana hommailee! Tokoa ollaan tehty pennusta saakka mutta "käskyttömyys" saa sen helposti ääntelemään kun ei ole ihan varma miten homma etenee, ääntely loppuu kyllä kun koira on 110% varma siitä mitä tehdään ja miten. Rallyssa kun saa antaa apuja enemmän (ja vähenee luokkien noustessa) on sopinut ihan huikean hyvin Varmalle ja se on hiljaa :D Rallystä on siis yksi hyväksytty tulos avoimesta ja tätä jatkamme pentujen jälkeen :)
 |
Varma BACin kisoissa 2017
Kuva: Johan Kalander |
Varman ensimmäisistä uros, Työvoitto tuli "maitojunalla" takaisin kotiin vuosikkaana, siitä riippumattomista syistä. Ei ollut koskaan tarkoitus urosta tähän laumaan ottaa ja tarkoitus oli etsiä pojalle uusi koti - ainuttakaan kodinhaku ilmoitusta ei tosin tarvinnut tehdä kun poika jäi meille. Muistan aina, kun käytiin Velhon kanssa treenaamassa sen ollessa joku 9 viikkoinen - Vellu kysy, harmittaako ko myit (koska pentu oli vaan niin super kiva ja tuntui "omalta") ja myönsin että harmitti. Onneksi sain sen kuitenkin takaisin <3
Sijoituksessa on tosiaan Tähtitiede, Akka. Akka on vähän veljeään (ja siskojaan) blondimpi, tai niin se antaa ymmärtää - vähän samanlaista mitä emällään, osaa tekeytyä tyhmäksi päästäkseen asioissa helpommalla. Käytiin treenaamassa just lauantaina noseworkkiä ja oli kyllä hauskaa nähdä sisarusten erot tuossakin - poika on poika ja Akka on Akka :D
Vertti, Riemu ja Tui asuvat kaikki harrastavissa kodeissa ja näistä Vertti kuuleman mukaan tuntuisi eniten olevan äitinsä kaltainen - ei ehkä helpoin ajettava :P Paljon ajatteleva, herkkä poika voi olla hankala välillä, varsinkin teini-iän myrskyissä :D Riemu ja Tui on molemmat pieniä, iloisia sähikäisiä.
Pentujen terveydestä? Velholla on ollut ongelmia eturauhasensa kanssa ja söi viime kesänä ypozane-kuurin mikä helpottikin ja nyt kun on kasvettu mieheksi ei ongelmia enää ole ollut. Korviin on pari kuuria laitettu peptivettiä, vähän meinaa hiivaa puskea. Hiivaa on tavalla tai toisella ollut jokaisella mutta kaikki pystyvät syömään ihan normaalia laadukasta nappulaa eli kokonaan raakaruoalla ei ole yksikään (omistuksessa oleva keeshond on hiivan kanssa niin katastrofaalinen ettei siedä nappulaa käytännössä yhtään, saati mitään viljoja). Kaikilla "ongelmat" hiivan kanssa on rajoittunut siihen 1-2v ikään. Varma on syönyt nyt koko tiineysajan canius-maitohappobakteeri valmistetta ja jatkaa sitä synnytyksen jälkeen, samoin pennut tulevat saamaan sitä kiinteiden yhteydessä, T-pennuthan on olleet ainoat meiltä lähteneet joiden emo tai ne itse eivät ole syöneet mitään mhb valmistetta ja näköjään sen huomaa.
Taistelutahdolla eli Vertillä on kivesvika, Velholla normaalit kivekset (joskin hiukan myöhään, n 13 viikkoisena laskeutuneet). Taikauskolla on ihan rtg kuvissa havaittu häntämutka, jota ei pentutarkissa vielä ollut tunnettavissa, kuva alla. Muiden hännät ok. Luustot tutkittu käytännössä laajiten, mitä mahdollista nykypäivänä on :D Lonkat A-B, nollan kyynärät kaikilla, polvilumpioluksaation osalta polvet terveet, Tuilla häntämutkan lisäksi LTV1 (eli jakautunut ristiluun keskiharjanne), Taivaanlahja sai myös saman "tuomion", Taistelutahto selkä terve, Työvoitolla ja Tähtitieteellä myös nollaa mutta Vilma Reunasen lausumana LTV0sta oli maininta "rajatapaus ltv", olen tosin käsittänyt että se joko on tai ei ole mutta... :D
 |
| Varma ja parin päivän ikäiset T-pennut 2015 |
Varman ja Tiitin pennuista jokainen on käynyt kokeilemassa paimennusta, Taivaanlahja eli Riemu kolmella eri eläimellä - naudoilla, poroilla ja lampailla! Kolmella pennulla on kennelliiton paimennustaipumustesti hyväksytysti läpi, Taivaanlahja kävi kokeilemassa poropaimennusta tänä keväänä ja videopätkän (mistä on mun hihkumiset ja kehut blurrattu :D) löytyy
täältä . Testiä ei Riemu tuolla kertaa läpäissyt, mitä tämmönen etelän tollukka vähän ihmettelee mutta... Hienosti pieni tyyppi hoiti homman vaikka näki ekaa kertaa elämässään poroja... Alla arvostelu.
Lampailla on tosiaan käyneet kaikki ja kyllä niistä kaikista täytyy sanoa että osittain tunnistaa myös sukulaisiksi nämä, sävyeroja on tosin. Velho taitaa olla eniten isänsä kaltainen paimenessa mutta vaikka Velholla on välillä "hurjankin" näköistä toimintaa, se on ihan äärikiltti paimennettaville, se ei todellakaan koskaan, ikinä, milloinkaan kävisi käsiksi yhtään mihinkään. Se malttaa kun annetaanh selkeät ohjeet ja se kuljettaa lampaita hienosti. Paljon olisi vielä tehtävää sen kanssa jos meinaisi esimerkiksi esikoetta yrittää :)
 |
| Tätä askellusta en koskaan kyllästy katsomaan <3 Varma 2014. |
Varman ensimmäisen pentueen aikana kaipasin Varmaan ns "lisää boostia" ja samaa yritetään hakea tälläkin yhdistelmällä. Varma on kiva koira mutta mun tarpeisiin siinä saisi olla enemmän potkua ja täytyy myöntää että onnistuin T-pentueen kanssa mielestäni todella hyvin!
Kuru on omistajansa ensimmäinen koira ja kuten aiemmin oli mainittu, ei mikään maailman helpoin tapaus :D Vilkkaus, terävyys ja taistelutahto saattaa olla välillä hankala yhdistelmä (kröhöm, meidän Riiva...) mutta uskalsin käyttää Kurua Varmalle näin "luonnemielessä" huoletta sillä Varmassa ei terävyyttä ole juuri lainkaan eikä se ole ainakaan häiritsevän vilkas, taistelutahtoa sillä saisi olla hiukka enemmänkin.
 |
| Lelupalkkaus tosin toimii harrastuksissa ja t-lapsetkin tykkäävät. |
Silloin kun minulle ehdotettiin sijoitusnarttua tuosta Liehkun K-pentueesta, olin aivan haltioissani siitä, minkä ikäisiä koiria taustalla oli ja nyt varsinkin voin olla siitä enemmän haltioissani - Kurun isoisä on syntynyt ennen minua, vuonna 1986.
 |
| Pentueen sukutaulu neljällä polvella |
Ensinäkin, 11 vuotias uros on sellaisessa kunnossa että tempasee tuosta vaan nartun tiineeksi, on jo sinällään hieno asia. Kun Varmaa kävin astuttamassa Helsingissä, en ikinä olisi uskonut Kurun olevan "jo" 11v. Kurun isä oli kuollessaan 16 vuotta ja 11 kuukautta, Kurun ihana emä Tiitu täytti juuri 15-vuotta. Vanhempana lisääntyneet urokset kertovat elinvoimasta ja mielelläni jatkossakin yritän käyttää näitä varttuneempia uroksia (ja mieluusti narttujenkin kanssa odottelen vähintään 3vuoteen ennen ensimmäsiä pentuja). Täytyy kyllä sanoa, että katson tämän sukutaulun ikäpolitiikkaa hyvinkin ylpeänä ja totisesti toivon, että pentuja tulee sopiva määrä, sopivalla jakaumalla.
 |
| Yks maailman tärkeimmistä kuvista. <3 Varma ja mun edesmennyt iskä-rakas kalassa 2014 kesällä. |
Tohon viimeiseen kuvaan kulminoituu Varman suurin hienous. Se osaa olla läsnä. Varma on ihmisen paras ystävä joka tilanteessa.
 |
| Sielä on yksi heistä <3 |
 |
| Varma, tiineysvuorokausia 38 takana. |
Kiinnostusta pentuetta kohtaan on ollut jo ennenkuin julkistin edes urosta, kiitos siitä :) Osa on halunnut parkinvärisen pennun ja heille olenkin vastannut mutta laitetaan vielä tänne ettei tähän pentueeseen ole odotettavissa ruskeaa, vaikka emä ruskea onkin sillä Kuru ei kanna ruskeaa eli näinollen yksikään pennuista ei tule olemaan minkäänsortin ruskea. Mustia merkein ja mustia riistanvärisiä odotamme syntyväksi, jos väri kovin kiinnostaa :)
Syntymättömiä pentuja en voi kenellekkään varata enkä tee lopullisia päätöksiä ennenkuin olen tavannut mahdollisen tulevan perheen kasvokkain. Minä valitsen yhdessä mahdollisen tulevan perheen kanssa perheeseen mielestäni sopivimman pennun.
Yhteydenotot mieluusti sähköpostitse, vastaan kun ehdin. Jos minusta ei kuulu mitään ja alkaa hermostuttamaan, laittakaa uutta viestiä :D Yhdellä jos toisellakin kasvattini omistajalla on tästä huonosta muistista kokemusta.
Jokainen meiltä lähtevä pentu saa mukaansa kattavan pentupakkauksen sekä Erimoosen pennun käyttöoppaan lisäksi hiukan (tai "hiukan") höpsähtäneen kasvattajatädin jolle tärkeintä että pentu tulee perheeseen täysvaltaiseksi, rakastetuksi perheenjäseneksi. En välttämättä ole maailman empaattisin silloin, jos koen että kasvattiani kohdellaan väärin.
Tiedostan olevani välillä haastava persoona mutta jos pennun minulta haluaa, pöhölö kasvattaja tulee mukana. (EI! En muuta luoksenne asumaan, mutta you know kuitenkin.)
Nyt on aikalailla kaikesta varoitettu ja peloteltu. Vieläkö kiinnostaa? Alakaahan sitte naputtella viestejä tähän suuntaan erimoone at gmail.com.
Kertokaa viestissä koirataustaanne, millaiseen kotiin pentu olisi tulossa, kumpaa sukupuolta etsitte ja minkätyyppisestä pennusta olisitte kiinnostuneita, miten päädyitte lapinkoiraan jne. Kuten huomaatte, oon kova kirjoittamaan romaaneja joten odotan myös saavani hiukan pidemmän esittelyn kun "Hei haluan ruskean narttupennun olen se ja se sieltä ja täältä ja lomani alkaa silloin ja silloin, voinko hakea pennun silloin?" :PPP
 |
Hiukan höynähtänyt täti jolla asuu kotona 5 maailman parasta koiraa. Loput 14 maailman parasta asuvat pitkin suomea omissa kodeissaan, koska kaikkia ei voi jättää kotiin.
Kuva: Kati Laaksonen |
