21.8 käytiin kaverin kanssa moikkaamassa Riemua kun hällä on kätevä pieni kannettava ultra katsomassa, onko kohdussa ketään. Ensiksi täytyy sanoa että kävin vrk 26 katsomassa Riemua ja totesin ettei juurikaan näytä "miltään" mutta kohtu tuntui hiukan suurentuneelta ja sanoinkin Reettalle ettei varmaan tarvitse pentulaatikkoa kasata tänä syksynä kun 2020 Riemu oli vuorokaudella 29 ihan selvästi tiine ja pyöristynyt. Kun maanantaina mentiin ja leikkasin karvat mahasta niin huomasin nisien pullottavan aika tavalla ja ultraajakin sanoi että tiinehän se on :D Anturi vatsalle ja sielähän niitä kölli! Isoa pentuetta tuskin tulee, ultran perusteella sanoisin 3-4. Mutta jee! Ihan huippua ja parasta, jotain kivaa tähän vuoteen! (tää on ollut tähän mennessä inhottava vuosi monella tapaa).
Tällä kertaa en löytänyt urosta katselmuksesta vaan nykyaikaisesti somesta, tarkemmin
instagramista . Tarkalleen en muista koska ollaan toisiamme alettu seuraamaan mutta 2020 on ainakin kommentointia ja 2021 kesäkuussa olen kysynyt reilusti "Heissan! Onko Sisulla vielä pallit?" xD Ja koska vastaus oli myöntävä, jatkoin heti että oletko miettinyt olisiko siitä mahdollisesti jalostuskoiraksi ja siitä se ajatus sitten lähti! Lupasin auttaa mitä pystyn terveystarkkien ja geenitestien kanssa ja 2021 loppuvuodesta Sisu kävi luustokuvilla ja luonnetestissä, tammikuussa 2022 silmätarkissa. Muutama narttu tässä vuoden aikana on Sisulla käynyt kylässä mutta ollut huonoa tuuria matkassa eikä astumiset ole tuottaneet nalkkia eikä sen myötä pentujakaan (juu, tiedän ettei siihen nalkkia tarvita). Riemu aloitti tosiaan juoksun hiukan etukäteen joten onneksi saatiin astutuskuviot natsaamaan ja päästiin Sisua tapaamaan.
Ensimmäisenä iltana Riemu seisoo mutta Sisu hätäili ja tuli kesken alas selästä. Olin aika varma ettei seuraavan päivän treffit tuota sen kummallisempaa tulosta mutta istahdin kahvipöytää ja otin palan suklaata ja Sisun omistaja Tanja katsoo ulos ja sanoo epäuskoisena "Ne on nalkissa?"
Siinähän sitä sitten oltiin! 20min nalkki ja homma paketissa. Päätin vielä seuraavana päivänä ajella e-suomeen mutta yrityksistä huolimatta ei enää onnistunut.
|
Aina näitä seksekuvia |
Yhdistelmästä:
Riemun ensimmäisten pentujen lonkka ja selkätulosten vuoksi halusin Riemulle A-lonkkaisen, terveselkäisen uroksen ja tietysti Riemun pra ja dm kantajuudetkin vielä seuloo vaihtoehtoja pienemmäksi sillä pra statuksia ei läheskään kaikilta löydy.
A-lonkkaisuuden ja selkätutkimusten lisäksi toivoin löytäväni uroksen joka on luonnetestattu (mieluusti toimintakykyinen. vilkas, taisteluhaluinen, luoksepäästävä ja laukausvarma) ja Sisussahan ne oli kaikki. Kaiken muun päälle Sisu on rakenteeltaan aivan urosmainen olematta kokoa Goljat, liikuu upeasti ja on rakenteeltaan kompakti, sopusuhtainen pakkaus.
|
Sisu, Hymysuu (Reppulin Sorontil x Juskankankaan Sulotar) |
Sisu otti minut lungisti vastaan kun marssin sisälle. Riemua kohtaan se oli kohtelias mutta varsinkin ensimmäisenä iltana astuessaan hiukan hätäinen ja tuli pois selästä just kun oli pääsemässä itse asiaan. Seuraavana aamuna Riemu seisoikin vielä paremmin ja muutaman rundin jälkeen nalkki onnistui! Seuraavana päivänä kokeiltiin vielä mutta hommat meni kirjaimellisesti reisille - onneksi yksi kerta riitti! Niinkuin yleensä riittää jos progeja on yhtään seurattu.
|
Otettiin muutamia rakennekuvia nalkin jälkeen ja Sisu on just samanlainen kuin Riemu, ei paljoa tarvi asetella ja veivata et saa näyttämään kivalta - se vaan on ja näyttää hyvältä! |
|
Sisun suvun terveystiedot 2021 |
Pyysin Sisun omistajaa kirjoittamaan Sisusta ja Tanja kertoo koirastaan näin:
"SISU, virall. Hymysuu, on lähes 6-vuotias lapinkoirapoika, joka asustelee perheen ainoana koirana
rivitalokodissa Hyvinkäällä. Sisu on kiltti koko perheen koira, mutta on vahvasti leimautunut
emäntäänsä. Sisu viihtyy ihmisten vierellä ja on mielellään mukana niin pyykkihuollossa kuin
keittiöhommissa, se pystyy kuitenkin viettämään aikaa nukkuen omissa oloissaankin. Pölynimuri ei
ole paras kaveri, vaan mieluummin Sisu väistää sen sohvalle. Sisu rakastaa rapsuttelua ja ohjaa
tassullaan rapsutukset juuri oikeaan kohtaan tai pitää tassua rapsuttavan käden päällä muuten vaan.
Se tykkää vetoleikeistä ja ottaa mielellään kiinni heitettyä palloa. Sisu on pystynyt olemaan yksin
kotona tuhoamatta paikkoja työpäivien ajan jo pennusta saakka.
Sisu on luonteeltaan vilkas, valpas ja itsevarma. Se oppii melko helposti uusia temppuja. Sisun kanssa
ei olla harrastettu mitään. Kertaalleen käytiin lampailla ja Sisu olisi mahdollisesti lisäkoulutuksella
paimennustaipuvainen.
Sisu viettää aikaa vapaana mökillä ollessa. Se lähtee riistan perään sekä näkö- että hajuhavainnon
saatuaan. Enimmillään on ollut porojen perässä noin 20min, ja palaillut sieltä itsekseen.
Normaalitilanteessa vapaana viihtyy mökin pihapiirissä seuraillen tapahtumia ja mukana touhuten.
Metsässä kulkiessa pysyy näköyhteyden päässä ja tulee luo kutsusta.
Turkki on pehmeä, sileä ja helppo hoitoinen. Pohjavillan irrotessa vaatii pohjavillaharan käyttöä.
Pesua tarvitsee vain näkyvään likaan tai karvan irrotessa nopeuttamaan pohjavillan irtoamista.
Ulkoillessa Sisu isottelee osalle uroksista, narttujen kanssa tykkää olla. Ei välitä mitään
vastaantulevista pyöräilijöistä, pyörätuolihenkilöistä, rullaluistelijoista, lastenvaunuista tms.
Epäilyttävästi käyttäytyvät/liikkuvat ihmiset (päihteiden vaikutuksen alaisena olevat) saavat
osakseen haukun. Sisu tykkää sekä lapsista että aikuisista.
Sisu on vähän herkkä vatsainen, esim. raaka jauheliha isompina annoksina päivittäin annosteltuna
aiheuttaa ripulia samoin raakaluut. Kuivaruokamerkkien vaihtaminen ei ole aiheuttanut
vatsaongelmaa."
|
Sisu paimensukuisten katselmuksessa 2022 AVO2 urosten toinen Kuva: Marja Koskio |
|
Riemu paimensukuisten katselmuksessa 2022 AVO3 narttujen neljäs |
Kuka olisi arvannut että 1.10.2015 kello 2:47, 400g painanut, pentueen kolmantena narttuna ja kolmantena syntynyt pentu olisi pentueestaan ainut, joka sukuaan jatkaa. Riemu oli pennuista silloin se, jonka olisin jostain syystä jättänyt kotiin, jos mahdollisuus olisi ollut. Syntyessään pentueen isoin, ainut musta tyttö, hiljainen ja tyytyväinen Tykky.
Sijoituskoiraa en tuosta pentueesta käyttänyt koskaan vaan Akka (Tähtitiede) sterkattiin epämääräisen lyhyen kiimakierron vuoksi. Taikauskon häntä luutui mutkalle alle vuosikkaana vaikka pentutarkissa olikin ok ja myös Tuitui sterkattiin. Jäljelle jäi siis Riemu jonka sain Reettalta käyttööni ensimmäisen kerran 2020, kun olin keväästä 2019 saakka siirtänyt Riemun astutusta.
Ensimmäisessä pentueessa isänä oli Sevettijärvellä asunut Tessu ja kahdeksan pentua syntyi - valitettavasti sininen ja musta narttupentu kuolivat / syntyivät kuolleena mutta 6 potraa ja elämänvirtaista pentua jäi henkiin, kolme tyttöä, kolme poikaa.
Pentueesta jätin itselleni narttupennun vaikka edellinen pentuni oli vasta 10kk vanha eikä mikään "hajuton ja mauton" tapaus. Ja Pulman jätin itselleni koska halusin Riemun pennun eikä silloin ollut vielä tietoa, tuleeko toista pentuetta koskaan.
Pulma on osoittautunut juuri täydelliseksi kaveriksi Kiusalle. Se lukee muita koiria todella taitavasti, sillä on hyvät "laumahermot" eli ei provosoidu eikä sillä jää mitään hampaankoloon (lenkille lähtiessä kyllä jaksaa piipittää ja vuotaa)
Se on uskomattoman pitkäpinnainen ja oikeudenmukainen pentujen kanssa, se sanoo asiasta ja pennut, jopa vähän reippaammatkin uskoo sitä. Se on semmonen tunteiden tulkki, sisar hento valkoinen joka on aina valmis auttamaan ja olemaan muiden tukena.
Harrastuksissa se on nimensä veroinen Luonnonlahja - Pulma oppii nopeasti ja pystyy keskittymään tekemiseen täysin. Palkkaantuu leluilla, herkuilla, kehuilla, tekemisellä. Paimentaessa se osaa lukea lampaiden vetopaikkoja todella tarkasti, huolehtii kaikki lampaat aina mukaan ja liikkuu todella hyvin. Pulman vahvuus onkin lauman luku ja peruskuljetus, vartioinnit ja lampaiden kohtaaminen edestä on sille vielä haastavaa. Ottaisin itselleni laumaan toisen Riemun pennun aivan koska tahansa mutta mulla ei riitä aika enää viidennelle aktiiviselle harrastuskoiralle, mitenkään.
Riemun edellisistä pennuista on kaikki luustokuvattu ja silmät on tarkastamatta enää kahdelta. Laatuaika ja Luonnonlahja kävivät keväällä luonnetestissä saaden molemmat 123 pistettä. 5/6 on suorittaneet paimennustaipumustestin hyväksytysti ja yksi on vielä testaamatta.
|
Riemu tiineenä 2023 |
Riemun oma ihminen Reetta kirjoittaa Riemusta:
"Riemu on ensimmäinen oma koirani, ja parempaa parasta kaveria en olisi osannut toivoa. Siinä missä Riemu rakastaa kaikkia, myös kaikki rakastavat Riemua. Se on sulattanut paatuneimpienkin koirienvihaajien sydämet ja osannut uskomattomalla, rauhallisen mutkattomalla tavallaan kohdata myös ihmiset, jotka ovat koiria koko ikänsä pelänneet. Juuri Riemun kyky lukea ihmisiä ja tilanteita on se, jota jaksan ihastella uudestaan ja uudestaan.
Arki Riemun kanssa sujuu mukavasti. Riemu on paikalla, muttei koskaan tiellä. Sen voi huoletta ottaa mukaan melkeinpä minne vain; Riemun periaate on, että aina on hyvä aika pötkötellä. Jos paikasta löytyy sänky tai nojatuoli, minkä alle (tai päälle) voi mennä, niin aina parempi. Riemu on hiukan introvertti, joten kaipaa välillä omaa rauhaa, vaikka seurasta ja rapsutuksista suuresti nauttiikin. Kolmevuotiaana Riemun (ja emännän) elämä mullistuikin, kun talouteen tuli Riemun siskopuoli. Mullistus taisi kuitenkin olla positiivinen, sillä vaikka Riemu välillä isosiskomaisesti silmiään siskon riekkumisille pyöritteleekin, innostuu se kuitenkin aina leikkiin mukaan.
Leikkiä Riemu jaksaisikin, vaikka maailman tappiin asti. Se on myös rajattoman ahne. Riemu on myös ohjaajapehmeä, mikä aiheutti itselleni päänvaivaa Riemun ollessa pieni. Kuitenkin oivallus siitä, että ohjaajapehmeällä koiralla ei voi olla koirapehmeää ohjaajaa, on ollut merkittävä meidän yhteistyön kannalta. Myös Minnan "läps perseelle ja elämä jatkuu"-ajatusmalli on ollut toimiva, Riemu hyötyy itsevarmasta ohjaajasta enemmän kuin silkkihansikkaisesta. Tuon oivalluksen jälkeen ei yhdessä tekemisessä ole ollut haasteita.
Ensimmäisen koiran roolissa Riemu on päässyt kokeilemaan vähän eri lajeja, ja se tekee mielellään ihmisen kanssa töitä. Riemun kanssa ollaan kokeiltu tokoa, agilitya, noseworkia ja paimennusta. Näistä Riemulle ja minulle mieluisimpia lajeja on olleet toko ja nosework, niitä ollaan epäsäännöllisen säännöllisesti treenailtu. Kisattu ei olla, mutta en ole toistaiseksi kokonaan sulkenut kisa-ajatuksia poiskaan. Koirasta siihen varmasti olisi, itsestäni en ole niin varma.
Lyhyesti sanottuna Riemu on koira, jonka ottaisin koska vain uudestaan. Hiukan vakavamielinen, mutta kuitenkin niin rakas ja höpsö. Riemu on mun Taivaanlahja."
|
Reetta ja Riemu rallytokoilemassa
|
|
Jalostustoimikunnan tiedot Riemun terveydestä 2020 Puuttuu: Jälkeläisen häntämutka + sivuääni sydämessä (kammioväliseinämäreikä, ultrattu kahdesti) Veljen kilpirauhasen vajaatoiminta, todettu 2021 Isän siskon kilpirauhasen vajaatoiminta |
|
Riemun esikoistytär, Erimoone Lapinnoita "Noita" katselmuksessa 2023
|
Riemun ja Sisun pennuista odotan ystävällisiä, aktiivisia ja vilkkaita paimensukuisia. Kauniisti liikkuvia ja hyvin rakentuneita, oikein motivoituina kelpoja harrastekavereita.
Yhteydenotot: erimoone at gmail.com
|
Riemu 2020 |