keskiviikko 31. heinäkuuta 2019

Ensimmäiset V-pennut paimennustaipumustestattu ja ensimmäinen luustokuvattu!

12.7 otin kyytiin sijoitusnarttuni Valontuojan eli Kainon ja meidän Dinskan (nii, eli Vilunväre :D) ja hurautettiin teiniksien kanssa Kalajoelle ihmettelemään ekaa kertaa hiekkasärkkiä.

Sisko & pikkuveli

Olihan sielä! Kesäinen +13 astetta.


Aamulla varhain startattiin aamupalan kautta Oulaisiin, Sivakan tilalle Suomen islanninlammaskoirat ryn järjestämään paimennustaipumustestaukseen johon osallistui kaikkiaan 12 koiraa joista paimensukuisia lapinkoiria viisi! :) Hieno edustus kyllä!
Tuomarina oli meille vieras Anne Ojanen.
Taipparin säännöt oli hiukan muuttuneet sitten vuoden 2016, ei mitään radikaalia sentäs mutta yllätyksekseni nuorta koiraa ei saanut aidassa tukea yhtään, sille ei siis saanut puhua lainkaan (tätä ei kyllä säännöissä kielletä...). Vinski oli toista kertaa lampailla ja ahdistui kovin siitä että pienehköön pyöröön laitettiin 10 lammasta ja koira, eikä siis alkanut millekkään. Luulen, että muutamalla kehulla koiran olisi saanut rohkaistua liikkumaan paremmin. PAIM-T p eli puutteellinen.

Kaino rämäpää veteli ennakkoluulottomasti aitaukseen, meni tasapainopisteeseen ja lähti kuljettamaan lampaita, Kaiskelle siis hyväksytty arvosanalla ERInomainen.
Katsotaan, yritetäänkö poikaköörin kanssa syksyllä vielä johonkin taippariin :)






Viikko sitten Vastakaiku otti ja käväsi emäntänsä avustuksella pienissä sievissä rtg kuvissa ja nuan vaan on jo ensimmäinen V-pentu kuvattu! :) Yllä kuvat selkärangasta, niistä tulokset VA0 ja LTV1.


Vasen kyynärnivel, tulos 0

Oikea kyynärnivel, tulos 0


Lantio, matalat lonkkamaljat mutta tiiviit ja siistit, tulos C/C

Vähän tuli yllätyksenä noinkin huono lonkkatulos,vaikkei vanhempien lonkkaindeksit mitään huippuja toki ole kummallakaan. Odotellaan ja katsellaan, mitä loput aikanaan tulevat olemaan.
Kiitos Katarinalle aktiivisuudesta! <3 Loppuun vielä Kaikun 1v synttäripose isoveljensä kanssa. :)



torstai 11. heinäkuuta 2019

Pentuja tulossa!

Koko kävi tänään Kankaanpäässä Kari Ventelän vastaanotolla tiineysultrassa. Erityisen tarkan ultraamisen jälkeen lääkäri totesi kohdussa köllivän 3 sikiötä. Kannatti täältä ajella taas, ei tarvitse pentuja sädettää kun tietää, montako on tulossa :) Kari on tähän mennessä (neljäs tiineysultra) löytänyt kaikki sikiöt yhden tarkkuudella :)

Pentueen tuleva emä on elokuussa 5 vuotta täyttävä Koko (Erimoone Silmäterä). Koko asuu samassa laumassa emänsä Milan kanssa ystäväni luona. Kun S tytöistä valikoitui Tian pentu, oli puhetta jos joskus liisaan Kokoa samalla tavalla kuin liisasin 2014 Milaa. Ja tässä sitä taas ollaan :)


Koko ja omistajansa Somerolla lammaspaimennusta harjoittelemassa.



Terveys
Silmät: PPM-rihma oikeassa silmässä [05/18]
Lonkat: C/C [indeksi 92]
Kyynärät: 0/0
Selkä: SP0, VA0, LTV1
Polvet: 0/0
Sydän: Ei sivuääniä
DM, PRA-prcd, pompe: terve
Leikkaava purenta, ei hammaspuutoksia
Ei allergioita, kutinoita, hormonihäiriötä tmv.
Rasvanapa - ultrattu eläinlääkärissä, alla diagnoosi navasta




Koko jäi isänsä ainoaksi narttujälkeläiseksi. Kokon isän sukua olin katsellut vuosia jo "sillä silmällä" ennenkuin saimme toteutumaan tämän Milan pentueen elokuussa 2014. Koko oli tuosta pentueesta se, jonka olisin itselleni jättänyt, jostain syystä se sykähdytti erityisen paljon. Koko on ollut tässä laumassa hoidossa useamman kerran joten voi melkein sanoa että Koko on kuin oma.


Joensuun katselmuksessa 2016
Kuva: Mika Tuohimäki


Kokon ollessa nuorempi, Tia treenasi aktiivisesti rallytokoa ja agilityä sekä paimennusta Kokkelin kanssa.
Mä jatkoin agilityn treenaamista myöhemmin ja hitsit, että on kiva koira treenata! Aina täysillä mukana, kivalla tavalla ihan kahjo koira jolla on kaasu hirttäny kiinni jo aikoja sitten :D Hyvällä tavalla urosmaisen putkiaivoinen, Tian kanssa ollaan useasti vitsailtu siitä et Kokolle olis pitäny kasvaa pippeli.
Aika ei vaan riitä kaikkeen niimpä Kokon treenaaminen jäi sitten multakin. Koko on äärettömän ihana, rauhallinen ja kärsivällinen kaiken ikäisten lasten kanssa! Tällähetkellä Tsokkeli toimittaa kotona tärkeää lapsenvahdin tehtävää ja toimii hienona karvaisena kaverina vuotiaalle ihmispennulle.

Koko sisaruksineen 7 viikkoisena & 1 vuotiaana.


Vaikka Koko on vilkas ja tekevä, siitä löytyy onneksi myös OFF-näppäin (Tai se tais alkaa toimimaan tuossa kahden vuoden iässä?). Koko on kotioloissa täydellinen kainaloinen joka nauttii rapsutuksista ja huomiosta. Tässä meidän narttuvoittoisessa laumassa se ei todellakaan ala haastamaan ketään eikä ole mikään tappelupukari. Koko ui kaikkien liiveihin, huomaamatta.
Mutta! (kumoaa edelliset lauseet) Vaikka Koko nykyään onkin kotona huoleton ja helppo, ei se ilmaiseksi noin hyvin käyttäyty. Tia on tehnyt kovan työn sen kanssa, kuskasi pentuna, harjoitteli perusasiat kuntoon ja loi pentuun tiiviin suhteen heti kun Koko muutti Tialle. Tia on kulkenut sen kanssa eri lajien koulutuksissa, eri kouluttajilla. Oon monta, monta kertaa ollut kiitollinen että just Koko meni Tialle, Tialla oli kokemusta jo Milasta joten haltsas itsepäisen ja vilkkaan pennun hienosti! Muistan kun Koko oli ehkä 11 viikkoisena mulla yhden yön hoidossa ja olin pienen pirulaisen kanssa ihan helisemässä - vahva tahto kyllä oli ja hampaat mitä käytti ihan tosissaan, tämän lisäksi se oli vielä sinnikäs :D Soitin kaverilleni et mikä tätä pentua riivaa ja hän käyttömalikka -naisena oli aivan haltioissaan miten siistin pennun olin kasvattanut. :D Tiukkana sai olla ja jos jonkun asian vaati, se oli vaadittava kunnolla ja oikeasti.

Harrastuksissa Koko halutessaan keskittyy 110%, mut aina ei pysty ja sit hirttää se kaasu kiinni. Koko palkkautuu parhaiten ruoalla ja tuon eläimen ruokahalu on käytännössä pohjaton, välillä turhankin ahne kun menee sormet mukana, Koko leikkii itsekseen leluilla mutta lelupalkkausta ei sen kummemmin ole sille yritetty rakentaa kun nameillakin toimii.

Koko kävi 2017 luonnetestissä (+120 pistettä ja laukausvarma), pisteytys ja video löytyy täältä.





Urokseksi pentueeseen valikoitui 6-vuotias Seitavuoren Keppone "Jekku". Jekku toimittaa Pirkanmaalla tärkeää kotikoiran virkaa ja vartioi omaa pihaansa. Jekku oli ensivaikutelmaltaan tyyni ja rauhallinen, juuri sellainen mitä suhteellisen kirpsakka Koko urokseksi tarvitsi :D Astutus sujui luonnollisesti ja hyvin, narttu ulos autosta, muutama rinki taloa ympäri ja se oli siinä. Astutuksen jälkeen uros oli ihanan rento ja unohti naisasiat samantein, mitäpä sitä jäädä perään vouhottamaan kun homma on jo hoidossa.

Jekku 9.6.2019


Jekulla on yksi pentue ennestään (s. 3.6.2016, 5u + 2n). Näistä yhdellä todettiin nuorena vesimunuainen, syytä vesimunuaiseen ei löydetty ja tästä seurauksena toinen munuainen poistettiin. Paimensukuinen lapinkoira ryhmän facebook sivulle koiran omistaja oli kirjoittanut myös että samalla koiralla oli tapaturmaisesti kinnernivel osittain luksoitunut. Kiitos omistajalle tiedon jakamisesta!  Kaikenlaisia kommelluksia, vahinkoja, tapaturmia, sairauksia, huonoa tuuria jne voi sattua mille tahansa koiralle eikä tässä ole tarkoitus mustamaalata mitään sukua, yksilöä, omistajaa tai kasvattajaa vaan reilusti kertoa tiedossa olevat asiat, ääneen puhuminen ei ole keneltäkään pois, päinvastoin! Jakamalla tietoa sairauksista, tapaturmista ja operaatioista viedään rodun terveystilannetta eteenpäin. :) Nämäkin molemmat voivat olla tai olla olematta perinnöllisiä mutta hyvä kuitenkin tiedostaa. Jekku itse on ollut terve koko elämänsä ja olen myös veljien omistajien kanssa ollut puheissa eikä ole mitään mainittavaa ollut.
Jekku ei ole lenkillä mikään rähinän aloittaja eikä se pihalla ollessaan rähise ohi kulkeville koirakoille. Se palkkautuu parhaiten pallo ja taisteluleikeillä, ruokahalu on ollu aina kuulemma hiukan huononpuoleinen. Eturauhasvaivoja, kutinoita, ihotulehduksia tai muuta vastaavaa ei ole koskaan ollut. Jekku ei pelkää ukkosta, ilotulitusta tai muitakaan outoja, kovia ääniä.






Terveys

Silmät: Ei perinnöllisiä silmäsairauksia [07/18]
Lonkat: A/A [indeksi 117]
Kyynärät: 0/0
Selkä: Ei tutkittu
Polvet: 0/0 [vanhentunut 2018]
DM, pompe: terve
PRA-prcd: Tutkitaan 2019
Napa: Ei rasvanapa/tyrä






Yhdistelmältä toivon luonteen puolesta hyvin mukana kulkevia, reippaita ja hyvähermoisia koiria. Jekun tasapainoisuus toivonmukaan tuo Kokon lapsukaisille edes hiukan enemmän malttia, mitä äidillään. Kokon pirskahteleva luonne tuli aika yllärinä aikoinaan kun se oli super rauhallinen pentu eikä sen kumpikaan vanhemmista mun mielestä ollu erityisen vilkas. Mutta näin nää välillä menee, Koko on tuonut emänsä ja emäntänsä arkeen kivasti potkua. :D


Jekku & Koko

Kokolle oli mielestäni erityisen tärkeää löytää luonteeltaan rento ja tasapainoinen uros jolla hyvä sukupuolivietti (astuu empimättä) sekä terveeksi tutkitut kyynärät ja lonkat (Jekulla poikkeuksellisen korkea indeksiset lonkat). Yhdistelmän lonkkaindeksi on 104,5 %.

Lappalaiskoirat ryn jalostustoimikunnalta olen suosituksia kysellyt Kokolle ja kovin nihkeästi on niitä saanut, milloin HC-riskin, kilppaririskin tai epiriskin takia. Kokon emän isällä vanhuusiän kaihi ja isän velipuolella epilepsia. Kokon emän silmät tutkittiin terveiksi viimeksi kesäkuussa 2019 ja Mila on 11 -vuotias. Lisäksi Kokon selässä on pieni muutos lanneristinikamassa eli lanneristinikaman keskiharjanne ei ole yhtenäinen vaan siinä on pieni painauma eli näinollen tulos on LTV1. Koko elää aktiivista elämää ja yhtä kipukohtausta (toheloi metsässä liukkaalla polulla) lukuunottamatta selkä ei ole vaivannut. Alla Kokon selkämuutos osoitettu nuolella. Valkoisen "viivan" eli harjanteen pitäisi olla normaalisti yhteneväinen mutta Kokolla on pienen pieni painauma siinä. LTV muutoksia on 1-4, eikä LTV1 muutoksen tiedetä aiheuttaneen haittaa, ainakaan vielä nykytietämyksellä. Tarkemmat kuvaukset koirien LTV -muutoksista täältä.
Kyseisen selkämuutoksen takia jalostustoimikunta ei voi suositella Kokolle muutakuin terveeksi kuvattua urosta. Koska selkiä kuvataan vielä suomenlapinkoirilla harmittavan vähän, voitte kuvitella miten "helppoa" on löytää terveeksi tutkittu uros joka kaikilta osin sopisi Kokolle sukunsa, terveytensä ja luonteensa puolesta. 24 urosta on tutkittu terveeksi LTVn osalta ja näillä myös terveet kyynärät ja A/A lonkat - näistä paimensukuisia 13 kpl, joista minun kasvatteja 3, yksi näistä on kastroitu, muutama oli vielä liian nuoria, epilepsia riski olisi kohonnut yhden kanssa liian korkeaksi, yhden kanssa oli huomattava HC riski, yhdellä oli ppm silmissä kuten Kokollakin (ei suositella yhdistämään kahta ppm diagnoosia saanutta koiraa) ja yksi oli liian läheistä sukua ja toinen tämän poika, yhden uroksen sisaruksella oli rasvanapa kuten Kokolla ja hc riski oli liian korkea ja yhdellä oli kasvattajansa mukaan sellaisia puutteita rakenteessa, etten halunnut sitä Kokoon yhdistää.
Joten, montako terveeksi tutkittua, A/A lonkkaista ja 0/0 kyynäräistä urosta jäi? Ei yhtään.
Siispä otin tietoisen riskin ja käytin 6-vuotiasta, oireetonta hyväkuntoista urosta. Tässä selkäkuvausasiassa en voi tehdä muutakuin jatkossakin kannustaa kasvattieni omistajia tutkituttamaan selät ja saman aion tehdä Kokon tulevien jälkeläisten kanssa kun sen aika on. Selkien lausuttaminen kennelliitossahan on vielä aika tuore juttu, muistaakseni 2013 kesäkuussa tuli viralliseksi. Mila, eli Kokon emältä on Ventelällä kuvattu selkä samassa kuussa kun tuli mahdolliseksi kuvauttaa se mutta ei tajuttu asiaa silloin joten selkäkuvat otettiin vain epävirallisina ja valitettavasti kyseinen kuvalevy on Milan omistajalta hukkunut jonnekkin.




Miten mä päädyin tässä pentuesittelyssä paasaamaan taas tästä selkäasiasta :D Ah! Palatakseni jalostustoimikunnan suosittamiin yhdistelmiin - yhdistelmä Koko & Jekku on ollut 2018 kesäkuussa jalostustoimikunnan ehdottama yhdistelmä lisämaininnalla "urokselta suositellaan kuvauttamaan selkä terveeksi" Uusintakyselyä en tänä kesänä enää tehnyt, tuossa 2018 kesän suosituksessa on informaatiota riittävästi.
Alla vielä kuvakaappaus Kokon suvun terveystilanteesta sekä Jekun tiedot.


Jekun suvun terveystiedot, kesältä 2019

"Hups, mites tää tälleen?"




Kasvattaja Kokon kanssa metsässä joskus 2014 lokakuussa


Mila ja S-pennut 2014. Tuleva emä, Koko makaa Milan tassun päällä edessä.


Koska odotettavissa on pienehkö pentue, näistä ei montaa jaettavaksi jää. Kiinnostuneet, ottakaa yhteys mieluiten sähköpostilla erimoone at gmail.com. Kertokaa sähköpostissa millaiseen kotiin pentu olisi tulossa, koirataustaa jne.

Kasvatellaan kuukausi pupsuja vielä ja katsotaan ketä sieltä syntyy. :) Kahden epäonnistumisen jälkeen tämä tuntuu erityisen hyvältä!



M-pentueen isä ja emä.