perjantai 17. syyskuuta 2021

2021 Luonnetestejä videoin ja vähän sanoin

Toukokuussa järjestettiin Isossakyrössä samassa paikassa luonnetesti missä Työvoitto, Taivaanlahja ja Tähtitiede kävivät Puputin ja Vuorisalon testattavina. Samoille tuomareille pääsivät/joutuivat testattavaksi tälläkertaa Varman kolme V-poikaa, Villipeto, Vilunväre ja Vuorenvarma.


Ihan aluksi täytyy tähän sanoa, että olen pettynyt V-pentujen luonteisiin, ennenkuin yhdenkään luonnetta oltiin testattu. Osalla tuntuis olevan paukkuja vauhdikkaampiinkiin lajeihin esim agility mutta sitten koira menee kuitenkin vähän käsijarru päällä ja käsijarruun voi vaikuttaa niinkin pieni asia kun ohjaajan kosketus kylkeen kesken "tekemisen". Paimennustaipumustesteissä nää oli Kainoa lukuunottamatta semmosia "hiljasia hissukoita" jotka olisivat vaatineet todella paljon rohkaisua vieraassa tilanteessa (nyt aikuisempana yhden paim-t puutteellinen arvosanan saaneen koiran lampailla nähneenä totesin, että ihanaa kun ohjaaja antoi sille mahdollisuuden kunnolla aikuisena, rauhassa tutustua lampaisiin ja sieltähän kuoriutui liikuttavan pollea, lampaita liikutteleva jätkä!). Luonnetestit meni pisteiden valossa (ja oikeastikkin) parhaiten niillä, joilla on kivat rakenteet mutta mädät lonkat. Ne joilla on paperilla lähes terveet nivelet veti huonommin. Ja vaikka olen pettynyt luonteisiin, se ei tarkoita sitä etteikö ne olisi mulle kaikki tärkeitä ja rakkaita mutta musta on tärkeää, että kasvattaja osaa katsoa kasvatustyötään muutenkin kuin vaaleanpunaisten lasien läpi. Ihmiset pärjää vielä näiden kanssa, onneksi. Ne vaan ei ole luonteeltaan sellaisia, mitä haluaisin mitenkään erityisesti lisätä populaatioon.

Mutta se on positiivista, että laukauksia ei pelkää kukaan että vaikka esimerkiksi vieraat ihmiset saa nää säpsähtelemään ja osan kanssa on enemmänkin tehty töitä että voi sietää vieraiden läsnäoloa. Tällähetkellä tuntuu että vieraiden kanssa on eniten sinut Vyyhti Voimavara (joka tais muutenkin saada koko pentueen moottorin) ja vähiten meidän Vinski (Vilunväre). Villipedon kanssa tiedän että vieraiden sietämiseen on nähty pentuaikana paljon vaivaa. Ja mä tässä edelleen tappelen itseni kanssa, onko tuollaisesta pentueesta kenestäkään jalostuskoiraksi, onko luonteissa liikaa yleisesti moitittavaa ettei millään partnerilla voi saada "parempaa" aikaiseksi? Ihanaahan olis jos löytäisi vanhemman uroksen jolla kivaluonteisia jälkeläisiä. A/A lonkat hyvillä indekseillä, mieluusti selkätutkittu. Ei kilpparia lähisuvussa. Paimennusominaisuuksista olisi hyvä olla jotain tietoa/näyttöä. Tosi helppoa.

Mutta joo, sen enemmittä jaaritteluitta ne linkit videoihin joista suuren suuri kiitos Elinalle <3 Mun iphone pystyi yhdistämään videot ja tekemään "alkutekstit" mutta lopputeksteihin se ei enää kyennyt :D 


Villipeto +140, laukausvarma VIDEO

Vilunväre +70, laukausvarma VIDEO

Vuorenvarma +140, laukauskokematon VIDEO


Vuorenvarmalla ja Villipedolla samat osa-aluepisteet (hermorakenne toisella +1a ja toisella +1b), Vinskin ero toimintakyky -15pistettä ja taisteluhalu -20pistettä. Kaikille yhteistä se että vieraat ihmiset kuormittaa niitä mutta koska huonompi toimintakyky, Vinskiä ne kuormittaa eniten.

Huhtikuussa oli alunperin tarkoitus testata Valontuoja samojen tuomareiden testissä mutta koska korona, testi siirtyi kesäkuulle? mutta koska korona niin testi siirtyi elokuulle ja 15.8 päästiin testiin vihdoin! Nyt myös aikataulut natsas niin soppelisti että Valontuojan siskopuoli Taikausko pääsi myös testiin joten T-pentue yhtä lukuunottamatta testattiin samojen tuomareiden puolesta, how cool is that?!

Kaino oli testissä ekana ja mentiin samalla kaavalla mitä Vinskin kanssa mutta mun mielestä Kaino ehkä pikkuisen helpommin pääsi tilanteista yli mitä Vinski. Tuomarin pakkolääpintä hyökkäyksen jälkeen oli Kainolle selkeesti se kovin paikka eli silläkin sama, vieraat pakosti iholle tunkevat ihmiset on perseintä paskaa. Missä ei mun mielestä ole mitään väärää, en itekkää tykkää koirista jotka avoimesti rakastaa koko maailmaa mutta emmä arkojakaan halua lisätä. Kyllä, pohdinnat Kainon käyttämisestä on edelleen kesken. Varmaan vielä jonkin aikaa... Mutta joo, mä odotin kaiken perusteella ehkä eniten sitä, että Kaino oliskin vetäny potin kotiin kun se on ollu jotenkin "tasasimman" oloinen tästä pentueesta mutta ei se sit ollutkaan niin.

Valontuoja +68, laukauskokematon VIDEO

Se pitää tässä välissä sanoa että KIITOS kaikki mun "luonnetestitalkoisiin" osallistuneet kasvatinomistajat! Kaikki informaatio tärkeää ja tervetullutta! Enkä ole pelkästään luonnetestin loppupisteiden varjolla tekemässä päätöksiä mutta on hienoa, että kaikki saadaan testeihin mukaan! Kiitos <3

Siskopuoli Taikausko veteli sitten iloisen letkeästi huvitteluradan läpi, ei olisi uskonut sukulaisiksi! Se moikkas tuomarit mennen tullen ja sen mielestä kaikki oli vähä hassua mut kaikesta selvittiin. Kelkalla Tui oli ennemminkin sitä mieltä että mamma hoitaa tämmöset tilanteet eikä hänen tarvi osallistua jännien juttujen selvittämiseen - toisaalta siis ihanaa että luottaa mamman hoitavan mutta semmonen sitten myös syö niitä loppupisteitä kun esim kelkalla kestää kauan ennenkuin koira tulee katsomaan lähestynyttä uhkaa.

Taikausko +95, laukausvarma VIDEO

Varman 11 jälkeläisestä ainoastaan kaksi urosta on luonnetestaamatta enää! Toiveissa olisi että molemmat pääsisivät vielä tämän vuoden puolella käymään testissä ja osiltaan nekin tulokset vaikuttavat siihen, mitä Kainon kanssa tehdään. 


Kiitos vielä kaikille tähän mennessä testanneille kasvattien omistajille ja kiitos etukäteen te, jotka koette nämä asiat tärkeänä ja mahdollistatte tämän! KIITOS <3


Loppuun vielä kuva Valontuojasta ja siitä Kainon Thö ihmisestä treenien lomassa. 
Tämä hetki ja fiilis on tärkeämpää kuin yhdetkään luonnetestipisteet 
tai taipumustestin tulokset. Kiitos Reetta että Kaino saa olla just niin Kaino sun luona <3


tiistai 14. syyskuuta 2021

Paimennustaipumuskoe Oulainen 7.8

 Perinteisesti perjantaina ajeltiin jo valmiiksi Kalajoelle ja yövyttiin Tiinan kanssa rantakallassa. Soppelisti oli ihan super lämmin ilta ja suht vähän porukkaa liikkeellä joten koirat sai käydä rannalla aika vapaasti. 


Kekku "nöönnööö"




Ennen taipparia aamusta löysät pois :D

Testiin saatiin myös kolmas Erimoone kun ensimmäinen N-pentu myös tuli testattavaksi! Oli ihanaa nähdä Ruuta (Näppituntuma) toista kertaa luovutuksen jälkeen ja voi jestas miten super avoin ja iloinen teinipoika <3 


Näppituntuma 1v 4kk

Näppituntuma 1v 4kk

Näppituntuma 1v 4kk

Sosiaalisuusosion pääsi kaikki kolme läpi, ei mitään ongelmia. Ekana vuorossa oli Ketku.

Testissähän on säännöt muuttuneet niin että enää ei koiraa saa kehua tai rohkaista kiinnittämään huomiota lampaisiin. Testipäivän aluksi tuomari Anne Ojanen painotti, että hän arvostelee sen koiran taipumuksia SIINÄ hetkessä kun koira hihnassa tulee kohti pyöröaitausta ja mitä se tekee kun hihnasta lasketaan irti (vink, opettakaa koirat kulkemaan liinassa niin että liina tulee perässä laahaten!). Mutta joo, Ketku meni Tiinan kanssa pellolle sellaisellla "jaha, tehdään rallyä" -asenteella ja teki hienoa seuraamista ison häiriön eli lampaiden ohi (Hmm, miten olen nähnyt juuri saman tilanteen erään isoäitikoiran kanssa Vuotsossa poropaimennustaipumustestissä?) eikä Ketku ihan hoksannut, miksi niihin lampaisiin olisi pitänyt kiinnittää huomiota kun ne on aitauksen sisäpuolella (eli hallinnassa). OK, koirat toimii eri tavalla mutta en ymmärrä että ihminen ajaa testiin 300km suunta ja maksaa siitä rahaa eikä anneta käytännössä edes tilaisuutta? Ketku ei siis päässyt edes aitauksen sisälle, missä se todennäköisesti olisi hoksannut että ok, tätä tässä haettiin. Mutta tuloksena PAIM-T puutteellinen koska ei kiinnostu lampaista (ja mä oon nähnyt ton jätkän ihan pikkupuppynä lampailla ja on kokoajan ollut kiinnostunut niistä, eli tulos ei tosiaan kerro tuosta yksilöstä mitään paimenkoirana.)


Sitten vuoroon Ruu joka oli just ennen mua ja Kiusaa. 
"Ottaa kontaktia laumaan jo kaukaa ja pitää sen. Kontrolloi laumaa haukulla, ei hakeudu tasapainoon"

Pyörö oli sen verran kaukana etten nähnyt kenenkään suorituksia tarkasti (Ketkun oman näin kaukaa) ja tosiaan me odoteltiin ku Ruu oli vuorossa. Tuloksena Ruulle PAIM-T läpäisty arvosanalla Hyvä. Ruusta näin mettäpaimenesta videota muutamaa viikkoa ennen testiä ja näytti kyllä tosi kivalta, kiitos Kirsi kun osallistuitte ja kiitos Ruun treenistä Kätkäpaimen <3

Kun Kiusan kanssa ooteltiin vuoroamme mä tuttuun tyyliini pidin sitä kokoajan käskyn alla ettei se kupli. "Istu ja odota, älä piippaa, koitappa nyt rauhottua" ja mun jälkeen vuorossa ollut Pumiohjaaja tsemppasi ku mietin ettei Kiusa varmaan pääse läpi että vapauta se koira ja innosta sitä ennenku meette sinne - tein työtä käskettyä! Ja Kiks oli ihan liekeissä lampaista :D 
"Ottaa kontaktia jo kaukaa ja pitää sen. Kontroloi haukkuen mutta hakeutuu myös tasapainoon"
PAIM-T läpäisty arvosanalla Erinomainen.
Suomeksi, Kiusa kiskoi liina tiukalla lampaille, kun käveltiin ohi se tuijotti niitä ja kun päästin liinasta irti se juos samantein pyörimään siihen pyörön ympärille samalla haukkuen.
Ja nyt - oliko Kiusa parempi paimenkoira mitä veljensä? Kumman mä mieluummin ottaisin itselleni koekoiraksi? Ketkun. Miksi? Ketku on niin super tottelevainen viilipytty ettei tarvi olla silmiä selässäkin kun sen kanssa treenaa. Kiusa taas sinkoaa pienimmästäkin. MUTTA, kuten todettua - se oli se, mitä ne koirat näytti itsestään siinä hetkessä. Tän paasauksen idea oli siis se, että jos koira saa testistä PAIM-T puutteellinen niin sillä ei aina ole tekemistä koiran ominaisuuksien kanssa. Mähän totesin testipaikalla Tiinalle et "Ei huolta, te lähdette meidän kans Kerimäelle reeneihin ja me aletaan treenaamaan Ketkulle esikoetta" xD Ei saa jäädä tuleen makaamaan.


Seuraava testattava onkin Napapiiri syyskuun loppupuolella Oulaisissa ja Kerimäellä meitä onkin Erimoosia aika liuta taipumustestissä JA esikokeessa ;)


Ketku Kerimäellä Riittan opissa 3.9


Kiukku Kerimäellä 3.9
Kuva: Tiina Jokinen


22.8.2021 Rallytokon superpäivä Seinäjoella

 Meidän oli ihan ensimmääseksi tarkootus tehdä Erimoos-invaasio Kauhavan ryhmänäyttelyyn 22.8 mutta tuli ennaltailmoittamaton tuomarimuutos joten peruttiin sitten kymmenen koiran osallistuminen niistä bileistä ja suunnattiinkin Seinäjoelle rallytokoilemaan! Tiina on kesän aikana motivoinu mua poikiensa (Vuorenvarma & Konnankoukku) kanssa rallyilemaan ja sain ylipuhuttua Reettan ilmoittamaan Riemun ku kehuin että Elina ja Tuituikin osallistuu ekaa kertaa alokkaaseen! Ja lupasin ilmoittaa Velhon yrittämään viimeistä hyväksyttyä tulosta avoimesta.


Elina ja Tuitui (Taikausko) avasivat koko kisat! Ei mikään helppo paikka, ensimmäiset kisat ja heti ekana radalle aamusta :D Vaan sepä ei lannistanut ja Elina ohjasi Tuituita hienosti, yks väärä kyltti vahingossa ja yhdessä eka seisominen meni istumiseksi mutta ihanan iloista, positiivistä ja reipasta menoa! Elinan ja Tuituin eka virallinen rallystartti löytyy täältä, tulos siis ALOHYV 79/100 ja tuomaripalkinto <3

Viimeisten joukossa radalle starttasi Riemu, jonka on Reettan kanssa ahkerasti käynyt reeneissä syksyllä. Aimmin jo facessa hehkutin miten super ihanan näköistä näiden kahden yhteistyö on niin se oli kyllä ihan sitä samaa myös kisoissa! Ja huomasin, että "ketynä" tai "kemana" eli kennelmammana oleminen kisoissa on ihan sairaan paljon kuluttavampaa ku ite kisoissa käydessä :D Jumaleissön mua jännitti likkojen puolesta (ja hyvä LUOJA miten ylpeä mä olin kaikista neljästä tytöstä! <3) Reettan ja Riemun ALOHYV 96/100 rata löytyy täältä .


RatkiRiemukkaat sisarukset omistajineen / ohjaajineen <3


Avoimessa meitä kisasi kolme Erimoosta - Työvoitto, Vuorenvarma ja Konnankoukku. Nuorin aloitti ja 1v 7kk ikäinen teinijätkä veti ihan super hienosti radan <3 AVOHYV 88/100, rata löytyy täältä . On ihan mielettömän siistiä miten eri tahtiin saman pentueen koirat kehittyy! Ketku on semmonen lungi viilipytty ja pystyy kisaamaan tuosta noin vaan kun siskonsa syö hiekkaa ja pystyy keskittymään kerralla muutaman minuutin treeneissä, toki, Tiina on tavoitteellisesti treenannut Ketkua alusta saakka ja treenaaminen näkyy koirassa varmuutena! Kikki joutui vähän paitsioon ensin N-pentujen ajaksi ja lopulta L-pentujen ajaksi ja siitä vielä Pulman pikkupentuaikana jäi vähän vähälle huomiolle - vaan eipä tuo sitä itteään haittaa.


Toisena Erimoosena avoimeen startattiin me Velhon kanssa. Mietin pitkään kun ei oo mitään kisarutiinia alla että otanko sen hengailemaan pidemmäksi aikaa ennen omaa suoritusta vai vähän semikylmiltään (niinku treeneissä, hyi minä) ja päädyin hengailuun mikä nostikin sen virettä turhan korkealle kun ei selkeästi tajunnut että ollaan menossa halliin tekemään vaan rallyä, ei agilityä. Seli seli, treenin puute näky molemmissa!
Rata tuntui ihan järkyttävän paljon huonommalta mitä se näytti, epäilin jopa saadaanko ees tulosta :D Kuitenkin AVOHYV 84/100 ja rata on nähtävillä täältä.


Viimeisenä Vuorenvarma Diisseli (kaikella Rakkaudella Welmu) joka tasaiseen tyyliinsä teki kaikki kyltit niinkuin piti, Tiina uusi yhden kyltin (muistaakseni saman käännöksen mikä me uusittiin?) ja Tiina innoissaan lähti vähän hakemaan Welmuun vauhtia edellisen kyltin kohdilta ja bling, koira ja ohjaaja ulos kehästä vahingos ja HYL. Siihen saakka oli 90 pisteen rata vauhdista huolimatta mutta näin tällä kertaa! Nään Welmussa kyllä niin paljon samaa "hankaluutta" mitä emässään - fiiliksen ja tähtien täytyy olla tasan tarkkaan kohdillaan että homma toimii vauhdikkaammin! Jos epäilyttää tai fiilis ei jostain syystä oo jommalla kummalla hyvä, homma menee tervaksi. Welmu sentään tekee kaiken mutta Varmahan osasi nuorena lyödä hanskat ihan totaalisesti tiskiin et reenaa ämmä ite paremmin. Welmun ja Tiinan rata täällä.


Vasemmalta Konnankoukku ja Varman jälkikasvu: Vuorenvarma, Taikausko, Taivaanlahja ja Työvoitto.


Kiitos Elina, Reetta ja Tiina kun osallistuitte ja teitte mun päivästä unohtumattoman <3 On niin siistiä nähdä omat kasvatit nauttimassa tekemisestä omien ihmistensä kanssa <3



Nyt pitäis alkaa sitten treenaamaan nuorisoa alokkaaseen ja vanhempia voittajaan! Ruuti ei enää kisaa kun kevään virtsatulehdus haperoitti sen pään toiminnan aikalailla mutta Varman, Velhon ja Riivan kanssa olisi tarkoitus keväällä startata voittajassa! Josko samoissa kisoissa sitten jungsterit eli Vinski, Kiusa ja Pulma starttaisi alokkaassa! Eli multa tulis jo pelkästään viisi Erimoosta helmikuun kisoihin, mites Reetta, Tiina, Anniina, Satu? :D


Mielenrauhan luustokuvat 31.8

Minttu Mielenrauha kävi riipaisemassa elämänsä kännit Ventelällä Kankaanpäässä. Mintulta kuvattiin koko paketti, myös ensimmäisenä Erimoosena olkanivelistä otettiin kuvat kennelliiton lausuttaviksi.



Kyynärnivel oikea = 0

Kyynärnivel vasen = 0



Olkanivel oikea = terve



Olkanivel vasen = terve


Kaularanka OK

Rintaranka OK

Lanneranka OK

Selkä: SP0, VA0, LTV0 = Terve selkä


Lonkat: D/D :(


Harmittaa Mintun ja Satun puolesta. Kokolle kun urosta valkkasin pidin yhtenä tärkeimpänä kriteerinä että uroksella olisi hyväindeksiset AA lonkat. Mutta ei näemmä riittänyt nämä A/A (indeksi tekohetkellä 117) lonkat yhdistettynä Kokon huonoindeksisiin C/C (91) lonkkiin :( Syynä D/D lonkkiin siis ihan supermatalat maljat ja molemmissa myös löysyyttä, rikkoa ei (vielä) ole. Onneksi muu kroppa oli priimaa kun pahimmassa tapauksessa niissä(kin) olisi voinut olla sanomista, kun Kokolla on LTV1 ja isää ei ole tutkittu sen osalta. Agilityyn kisakoiraa ei Mintusta tule mutta onneksi on kroppaa vähemmänkin kuormittavia lajeja olemassa ja onneksi Minttu on kooltaan pieni ja kevyehkö! Nyt varmuudeksi nivelravinteet käyttöön, extra tarkkana ettei ole ylipainoa JA monipuolista liikuntaa ja lihashuoltoa! Onneksi Mintun luotto-oikojiin on alusta saakka kuulunut Virkkalan Anu joten luotan, että Anun avulla Minttu pötkii menemään noilla maljoilla pois tiehensä!


Kiitos Satulle kun veit Mintun tutkimuksiin! <3



Minttu rallytokotreeneissä elokuussa


Ensimmäinen IFT122-PRA geenitestattu Erimoone - terve!

Helsingin yliopisto uutisoi maaliskuussa että tutkimuksissa sokeutuvista koirista oli löydetty muutos IFT122 geenissä. Kyseinen geenivirhe johtaa asteittain koiran sokeutumiseen eli kyse on etenevästä verkkokalvorappeumasta eli PRAsta. prcd-PRA virhegeeniä on rodulta tutkittu jo aiemmin mutta tämä geenivirhe on toisen tyypin pra eli rodussamme on koiria jotka ovat geenitestin perusteella olleet terveitä prcd-PRAsta mutta silti sairastuneet PRAhan ja sokeutuneet. Helsingin yliopiston artikkeli aiheesta täällä.

Lapinporokoirille tuli maaliskuussa tuloksia Hannes Lohen koirangeenit tutkimusryhmälle luovutetuista näytteistä mutta keväällä lupailtiin että tuloksia saattaisi vielä tämän vuoden puolella saada lapinkoirillekkin mutta aika näyttää, tuleeko niitä. R, S ja T pennuista on näytteet luovutettu ensimmäisten rokotusten yhteydessä Lohen tutkimusryhmän käyttöön, R-pentujen näytteet DogEnvi -tutkimuksen kautta ja osasta on veret lähetetty vartavasten harmaakaihi tutkimusta varten. Ja hei! Jos sinulla, joka luet tätä tekstiä on harmaakaihia sairastava koira tai terveeksi tutkittu yli 6-vuotias lapinkoira, tällaisten geenitestien kehittelyksi tarvitaan näytteitä! Ja jos koirasta on jo näyte mutta et ole päivittänyt koiriesi tietoja tutkimusryhmälle - ole kiltti ja tee se tänään! Lisää harmaakaihi -tutkimuksesta täällä.

Vasiten nimellä paimensukuisia kasvattava Tiina kertoi tilanneensa koiransa vanhasta näytteestä uuden testin Labokliniltä https://laboklin.fi/, samalla tavalla kun esimerkiksi noita DM-testejä on tilailtu jälkikäteen  (köh, vuosi sitten L-pentujen isästä PRA-prcd lisätesti....). Kannattaa olla suoraan yhteydessä lisätesteissä saksaan koska suomen toimisto tuntuu olevan ikuisella talvilevolla, Saksasta suoraan tilaamalla uusi testi tuli viikossa. 

Hetken jo mietin, lähdenkö taas siihen "testataan koiria mahdollisimman kaukaa niin saadaan monta pentuetta kerralla terveeksi" kunnes totesin että en jaksa alkaa kolmatta kierrosta enää ihmisiä häiritsemään vaan testaan  ne koirat, joita aion käyttää jalostukseen. Kiitos Tiina informaatiosta että tätä saa rahalla ostettua jo Saksasta ja täten ensimmäisen Erimoosen testitulos tuli viikko sitten - Erimoone Luonnonlahja N/N eli terve tämän PRAn osalta :) ! 




Nyt odotellaan rauhassa, tippuisiko muiden kasvattien / vanhempien tuloksia Lohen tutkimusryhmän kautta ja jos ei niin testaillaan sitten lisää. :) Kiitos Tiinalle vielä informaatiosta!



maanantai 26. heinäkuuta 2021

Tilannepäivitystä ja tulevaisuuden suunnitelmia 25.7.2021

Olin aloittanut helmikuussa blogipäivityksen 2021-2022 pentuesuunnitelmista, mutta päivitys oli jäänyt kesken syystä X. Puolen vuoden aikana onkin suunnitelmat menneet uusiksi useampaan kertaan, harkitsin Riivalle toista pentuetta mutta sitä ei tule koska: epämääräinen yskiminen pentujen jälkeen (jonka syytä ei selvinnyt) jatkui tänä keväänä ja ihana Hautalan Maria Seinäjoen Evidensiassa otti asiakseen selvittää mikä mättää - ei löytynyt eosinofiilejä joten otettiin keuhkokuva - toinen puoli keuhkoista oli samentunut ja sielä oli bronkiittimuutoksia. ELI kun siltä 2020 keväällä kuvattiin polvet (?) koska se yski ja oli kuumeinen (!), sillä oli todennäköisesti keuhkokuume silloin. ... ... ... Mutta kortisonikuurille meni Ritu nyt ja yskä loppui päivässä ja kuuri saatiin lopetettua ilman sen suurempia ongelmia. Muutama yskähdys on kevään aikana tullut ja kunnossa huomaa, ettei ihan samalla tavalla jaksa kun ennen. Tän jälkeen sille tuli sarveiskalvoon toukokuussa reikä (?) jota hoidettiin akvakolilla ja suun kautta antibiooteilla (?) ja kontrollissa reikä oli edelleen sielä. ARGH, olis pitäny heti tajuta taas mennä Evidensiaan ja Miialle, kolmannen viikon jälkeen sille väläyteltiin kuivasilmäisyyttä ja muuta mukavaa ja olin jo montuttamassa koko koiraa - Miialle saatiin aika seuraavalle viikolle, arpi ei ollut kiinnittynyt kunnolla joten "huono" arpi / kalvo poistettiin ja tehtiin uudelle arvelle tarttumapinta - silmä parani kolmessa päivässä. -__- Ja oli muuten ihan super kipeä ennen sen kalvon poistoa. 

Riiva täytti kaks viikkoa sitten 8 vuotta saavuttaen veteraani-iän. Nyt me keskitytään pysymään hengissä, hyvässä kunnossa ja nautitaan yhdessä olemisesta ja tekemisestä, Riiva sai pennut alunperinkin ainoastaan siksi, että minä saisin sen tyttären ja se riittää. <3 Riivan veli Rajatapaus kävi muuten uusinta silmätarkissa 2020 kevään kaihiepäilyn vuoksi ja epäily osoittautui vääräksi ja silmät oli terveet! Siinä olis 8v terveenä elänyt, hiukan... vilkas herrasmies käyttöön kaihivapaalle nartulle. Jos tällainen jostain ilmaantuisi, olisin kiinnostunut ostamaan siitä pennun!

V-pennut täyttivät kolme vuotta kesäkuun alussa ja luonnetestissä ehti käydä toukokuussa Vilunväre +70 laukausvarma, Villipeto +140 laukausvarma, Vuorenvarma +140 laukauskokematon. Jokainen käpsytteli testin hyvin itselleen tyypillisesti, Vinskillä eli Vilunväreellä verotti eniten se että sen mielestä vieraat ihmiset on epäilyttäviä ja ällöttäviä (that's mah boih) ja se ettei sillä oikein oo mitään moottoria päästä mistään yli, kelkalla jumittu ihan täysin huutamaan. Mutta, se on veljellä kotikoirana ja toimii siinä vallan mainiosti mutta jalostuskoira se ei minusta ole puutteellisen luonteensa vuoksi. Veljensä Villipeto ja Vuorenvarma taas ovat jalostuksesta pois lonkkiensa vuoksi (D/B ja D/C).

Siitä päästäänkin seuraaviin mahdollisiin pentuesuunnitelmiin - Kaino Valontuoja. Kainolle oli mietittynä luonnetesti huhtikuulle joka peruuntui koska korona. Siirtyi kesäkuulle ja siirtyi koska korona. No seuraavaksi kokeillaan 15.8, samoilla tuomareilla mitä veljensä ja sisarpuolensa 2018 eli Vuorisalo & Puputti, samaan testiin on tulossa myös siskopuoli Taikausko! <3 Mun mielestä Kaino on Vinskiin verrattuna reippaampi luonteeltaan ja ei (musta) niin ohjaajapehmeä mitä samassa laumassa asuva isosiskopuoli Riemu (tai niin ohjaajapehmeä mitä Vinski...). Lampailla se oli taipparissa ihan mega hyvä, reipas ja päättäväinen ja eläimiä kunnioittava (ja saikin silloin Aussie-tuomarilta arvosanaksi Erinomainen!). Laumassa se ei oo mikään nössykkä mutta ei myöskään mikään änkyröijä, sanoo vastaan jos joku aloittaa (Kiusa. xD). Riemun kanssa ovat tulleet toimeen kokoajan ilman rähinöitä. Luoksepäästävyydeltään se on varmasti samaa luokkaa testattujen veljiensä kanssa "luoksepäästävä, hieman pidättyväinen" mikä ei sinällään haittaa mua mutta tän pentueen kanssa mennään mun mielestä jo siinä ja rajalla, onko ne liian epäileviä vieraita kohtaan (joka todennäköisesti johtuu puutteista hermoissa.) ja hermoista en haluaisi tinkiä JOTEN nyt katsomme miltä Kainon käytös ja suhtautuminen luonnetestissä näyttää ja sitten mietin vielä, saako se pentuja. Alustavasti olen tiedustellut sille urosta joka kaiken perusteella vaikuttaa ja kuulostaa siltä että sillä luonteella sais Kainon puutteita mahdollisesti tasotettua. Teoriassa.


Huh! Nyt särkee jo päätä niin paljon et vetäsen tästä pentueittain yhteenvetoa:


R-pennuista ei mitään erikoista ole kuulunut, saavuttivat juuri veteraani-iän! Toinen kaihisairaista eli Raudanluja oli kastroitu. Ruutitynnyri porskuttaa hyvin kaihileikkauksen jälkeisillä uusilla linsseillä. Rajatapauksen silmät tarkattiin uudelleen tänä keväänä ja kaihiepäilys osoittautui vain epäilykseksi, kiitos Janna ja Sami tarkkaamisesta <3 Pentujen emä Ruuti täytti just 14 vuotta viime viikolla. Askel on hidastunut ja pää ei ihan pelaa niinkuin ennen mutta mieli on positiivinen suurimmaksi osaksi ja intaantuu vielä leikkimään nuorison kanssa pihalla joten seurataan tilannetta. Olen tietoinen, että tämä saattaa jäädä Ruutin viimeiseksi kesäksi. <3


R-pentujen emo, Taikahallan Jäkälätassu 14 v <3

Erimoone Riivanhenki 8v

Niin Rakas kolmen sukupolvi <3 Isoäiti 14v, äiti 8v ja tytär 1,5v



S-pentujen emä Mila täytti viime kuussa 13 vuotta ja silmätarkki meni vanhaksi kesäkuussa (niinkuin Ruutilla) ja saavat nyt olla, ollaan Tian kanssa kannettu kortemme kekoon vanhempien koirien silmätarkkaamisten osalta. Mila käy aina välillä meillä töissä puts ja plank ja on se niin liikuttava miten se aina ilostuu minut nähdessään, Rakas pieni <3 Silmäterä eli Koko on menossa sterkkaan jossain vaiheessa, Sateentekijällä on kemiallinen kastraatio (eli ei luonnetestiä) ja Sähköpaimenella oli talvella joku ontumisepisodi jonka syy jäi ainakin mulle epäselväksi. Sielunsisko kävi sterkattavana ja Shokkihoidolla todettiin toukokuussa myös kilpirauhasen vajaatoiminta. Sillähän kävi narttu jota ei astunut (useampi kilpparia sairastava on jättänyt nartun astumatta) ja kun näin siitä muutaman kuvan instassa niin kysäisin omistajalta, saisko siitä otettua testit koska suvussa rasitetta kuitenkin on. Leena hoisi Laten testeihin ja kilppariksihan se paljastui. Oireina huono turkki, "roikkuva" naama, turvotus, ajoittaiset ripuloinnit. Muutaman lääkkeen jälkeen alkoi Latelle palata ilo elämään ja nyt kun lääkitystä on pari kk takana niin koira on kuin uudelleen syntynyt! Onneksi syy selvisi ja nyt Laten on parempi olla <3 Laten isän veljellä oli kilppari, joten ihan yllärinä tämä ei tullut. Velhon isän siskolla on kilppari myös niinkuin Velhollakin joten onhan se selvää että periytyy. Mutta mikä määrittää, kenelle?


Erimoone Silmäterä 5v




T-pennuista Velhollahan tosiaan todettiin vuodenvaihteessa kilppari josta lisää täältä. Taistelutahto kävi viime syksynä silmätarkissa (terve), tämän lisäksi sillä on ollut ongelmia korvissa ja tassuissa jylläävän hiivatulehduksen kanssa läpi elämän - kilppari tutkittiin tammikuulla ja se oli ok. Akka kävi sterkassa epänormaalin kiimakierron vuoksi 2019, nyt se on kasvattanut itselleen ruuhkatukan mitä saa olla jatkuvasti fiskarsseilla saksimassa :D Tui Taikausko elelee nyt ainokaisena laumakamun lähdettyä tuonilmaisiin ja on siinä pienellä koiralla ollut oppimista ainoaksi koiraksi <3 Riemu sai ensimmäiset pentunsa syksyllä ja palautui niistä ihan uskomattoman hyvin! Kiitos Reetalle Riemun kuntouttamisesta, nähtiin kuun alussa mätsärissä ja oli mamma kyllä timmissä kunnossa! T ja V-pentujen emä Varma kävi sterkassa myös viime syksynä ja kuntoutui siitä hyvin. 10-vuotias veteraani on koiralauman boss vaikka niillä on ollut Kiusan kanssa asiasta välillä erimielisyyksiä. Rallyn voittajaluokkaa pitäis alkaa kovasti treenaamaan jos kisoihin mielii :D


Erimoone Työvoitto 5v 5kk


Erimoone Taikausko & Erimoone Taivaanlahja 5v
(Yksi mun lempikuvista ikinä <3)


V-pennuista ei ole erityisempiä kuulunut eli kaiketi menee hyvin. Voimavaralla eli Vyyhdillä on pennusta saakka ollut närästystä enemmän ja vähemmän ja keväällä sillä todettiin giardia tartunta. Axilurilla kuulemma hävisi giardia (mutta ei ole ulostenäytettä tutkittu uudelleen koska lääkärin mukaan ei tarvetta kun ei oireile) mutta närästystä ja mahan lurinaa on edelleen, suosittelin ulostenäytteen uudelleen tutkimista. Vastakaiku elelee isoveljensä Kovun kanssa tyytyväisenä, kovin on herkkä taitelijasielu joten harrastaminen ja treenaaminen ei oo ihan helpoimmasta päästä. Vuorenvarma ja ohjaajansa Tiina saavuttivat viikko sitten rallytokossa RTK1 koulutustunnuksen - onnea! Welmun tekemises ja olemises on kyllä niin paljon Varmaa - alkuradasta semmonen lupsakan rauhallinen ja sitten loppua kohti kiihtyy koska loppupalkka tulee kohta. 


Erimoone Vilunväre 2v 8kk


Erimoone Vilunväre 3v


Erimoone Valontuoja 2v 4kk

Erimoone Vuorenvarma rallykisoissa 17.7

Erimoone Vuorenvarma 3v



M-pentu eli Minttu on jatkanut harrastelua rallyn, nose workin ja paimennuksen saralla. Luustokuville olisi tarkoitus suunnata ensi kuussa kun ikää tulee 10.8 mittariin kaksi vuotta (miten tämä aika menee...). Minttuhan ei ole enää mun sijoituskoira haastavan luonteensa ja etupään rakenteen vuoksi mutta toimittaa virkaansa Sadun ensimmäisenä koirana vallan mainiosti!


Erimoone Mielenrauha 1v




K-pennut on nyt 1,5 vuotiaita. Kepulikonstilla oli IBD-epäily ja sitä hoidettiin tylosinilla ja ruokavaliolla kunnes sitten selvisi ettei se ehkä olekkaan se vaan joku toinen suolistoon liittyvä härö (minkä nimeä en nyt muista.). Kommervenkillä oli muutamassa hampaassa kiillevaurioita syystä X ja ne on pinnoitetty Jyväskylässä uudelleen (ja siitä on veret Hannes Lohelle toimitettu), pitäis käydä tässä joku päivä kuvailemassa Ukkoa ja Rexiä, Rex oli ainakin kovaa ollu hevostelemas niinku siskonsakki viime kesänä! Sitten on Kiusa joka on kehittynyt puolessa vuodessa huimasti! Se oli vuosikkaana semmonen ankkajalka, löysä lötrö mut nyt se alkaa näyttää koiralta! Lihasta on tullut huimasti lisää ja ollaan aloitettu pyörälenkit :) Liian vähän ollaan treenattu mitään lajia mutta sen vähä mitä ollaan niin se rakastaa tehdä ja palkkaantuu jo pelkällä tekemisellä. Lampaita käytiin katsomassa toukokuussa ja muutama viikko sitten ja uskomatonta miten mä luotan Kiusaan lampailla paljon enemmän, mitä äitiinsä Riivaan. Sitten Ketku Konnankoukku joka isoveljensä Vuorenvarman tavoin pätkäytti ittelleen RTK1 koularin 1,5 vuotiaana! Mä oon sanonu tän aiemmin mut sanon nytkin - se on lapsinero! Sain olla katsomassa molempien koulariradat ja niin super hienosti Tiina vei molempia <3 Ei varmasti mikään ihan helpoin työstettävä vilkas nuorimies joka äitinsä tavoin näkee kaiken mutta sielä se vaan meni, häiriöistä viis <3 Kiitos Tiinalle vielä! K-pentujen emästä kirjoitinkin alussa ja isällä, Seitavuoren Kepposellahan todettiin kaihi vuosi sitten kesällä.


Erimoone Kiusanhenki 1,5v

Tytär ja äiti juhannuksena 2021

Erimoone Konnankoukku 1,5v


Erimoone Konnankoukku & Tiina rallykisoissa 17.7



N-pennuista ei erityisempiä ole kuulunut, hyvin on mennyt ja omistajat ovat koiristaan pitäneet mikä on pääasia aina. Vuosi tuli ikää plakkariin huhtikuussa ja Terhoa (Naamaraja) oon säännöllisen epäsäännöllisesti nähnyt - ihanan iloinen pusupoika! Kivesvikaisiksi tästä pentueesta jäi Napapiiri eli Rokka sekä Niskalenkki eli Halti. Haltilla oli keväällä takapään jäykkyyttä mutta syy ei selvinnyt minulle. "Mun" pentu eli Nokkapokka aka Ketki asustelee pääkaupunkiseudulla isoveljensä kanssa ja on ihan hurjan komea karvamammutti! Koda Nyrkkisääntö on reissannut perheensä kanssa, kiitos kuvaterveisistä perheelle <3 Pohjoisen pojista näkyy somessa päivityksiä ahkerasti, Näppituntuma treenailee ahkerasti eri lajeja ja omistaja on tykännyt tyypin ominaisuuksista kovin! Rokka on perheessään ensimmäinen koira ja on hurmannut kaikki totaalisesti. Hely asuu sijoituskodissa emänsä kanssa ja on sellainen taskukokoinen kaunotar niinkuin äitinsäkkin, eka juoksukin ehti olla! Hely kävi toista kertaa paimenessa toukokuussa Mirvalla ja ihan hyvin meni, vaikuttaa ainakin tässä vaiheessa olevan rauhallisempi paimenessa mitä äitinsä, vaatii enemmän yhdessä tekemistä kun Piiku on ollu sellainen ihmelapsi lampailla aina :D Pentueen isällähän todettiin harmaakaihi (kuinka yllättävää mun tuurilla.) joulukuun loppupuolella.


Erimoone Nokkapokka 1v
Kuva: Jessika Karvinen

Erimoone Nauruterapia 1v.
Kuva: Emmiina Korte


Ja sitten L-pentue. Puppylit täyttää muutaman viikon päästä 9 kuukautta. Lapinnoita elelee kotikoiran arkea Kainuussa, samoin Laatuaika mutta täällä Nurmoos. Laumavietti on kokeillut useampaa eri lajia kuluneen puolen vuoden aikana ja lampaitakin on päässyt katsomaan! Loppusilaus on elellyt myös kotikoiran arkea Turun suunnilla - mahdottoman ison näkönen jätkä! Läpimurto eli Tihku kävi viime viikolla meitä moikkaamassa ja voi hyvänen aika mikä ilonen pusumies! En voi mitenkään kestää! Hän fanitti enoaan Velhoa ihan täysillä, Velho ei tosin välittänyt uudesta yli-innokkaasta fanista juurikaan xD Hän on edelleen semmonen mini-Velho <3 Tihku on kokeillut myös eri koiraharrastuslajeja ja ohjaajansa on ollut tyytyväinen pentuunsa :) Tihkun ja isosiskonsa Wiiman blogin löydätte täältä. Tihku kävi myös pentujen smartdog testissä, Tihkun testistä voi lukea lisää täältä.
Sitten on meidän Ulla, Pulla, Ulli, Ullikki, Ullatus, Pullamiini. Eli ihan vaan Pulma. 
Ei todella, edelleenkään ollut tarkoitus jättää toista pentua samana vuonna xD Mutta siinä vaiheessa kun se isoin, ruskea pentu syntyi ja mä punnitessa katsoin että tämä on narttu, mä päätin että tämä jää kotiin. Tän pentueen kanssa oli niin monenlaista säätöä, surua, harmia ja murhetta että oli oikeutettua jättää yks Lohtu kohtiin. Siinä vaan kävi niin enkä ole päivääkään katunut. Kiusa ja Pulma on ku paita ja peppu ja ainakin vielä ollaan vältytty suurimmilta konflikteilta - Kiusa on punainen ja Pulma sininen, ne on monessa toistensa vastakohdat ja siksi ne tuleekin niin hyvin juttuun. Toki, Pulmalla on myös valtavan hyvä huumorintaju joka Kiusalta puuttuu melkein kokonaan. Pulma ja siskonsa Unna (Laatuaika) kävi Mirvalla Jyväskylän lähellä paimentamassa toukokuussa ja kouluttaja tykkäsi molemmista, varsinkin Unnasta (ja miten ylpeä olin ensikertalaisesta ohjaajasta Anniinasta paimenessa <3!). Ullasta huokui lampailla ihan järjetön rauha, lampaat liikkui sille ihan superisti vaikka "se ei tehnyt mitään" - ei tartte höyrytä jos homma hoituu jo pelkällä olemuksella :D Unna oli railakkaampi, super yritteliäs mutta kohtelias. Treenatessa Ulla on innokas ja ihan loputtoman ahne eikä ainakaan vielä niin herkkä taiteilijasielu mitä isoäitinsä ja äitinsä tämän ikäsenä! Katsotaan mihin se siitä kehittyy :)


Erimoone Luonnonlahja 8,5kk

Erimoone Luonnonlahja 8,5kk




Erimoone Laatuaika 5kk


Erimoone Läpimurto 8,5kk

Erimoone Läpimurto 8,5kk


Huh mikä maratoonari päivitys! :D Mulla on vihdoin ja viimein kesäloma niin ehti (siis jaksoi) tämänkin päivittää. Pentukyselyitä tulee viikottain vaikkei ole edes tietoa, koska pentuja seuraavan kerran on tulossa. Riemun omistajan kanssa ollaan alustavasti puhuttu että JOS:

- L-pennuista saadaan puolet kuville 2v iässä ja tulokset on hyvät
- Muutaman silmät peilataan terveeksi
- Riemun, Velhon, Tuin silmätarkit on ok
- Riemu itsessään pysyy terveenä ja hyvässä kunnossa
- Pennut on luuston lisäksi muutenkin terveitä

Riemulle voisi olla harkinnassa toinen pentue 2022 loppuvuosi - 2023 ajankohtana. Mutta moni juttu on vielä epävarmaa mutta tällainen saattaa olla mahdollista.
Kiusa ja Hely menee luustokuviin 2022 kesällä - syksyllä. Näiden mahdollisia pentueita mietin Hely 2023-2024 ja Kiusa 2024-2025.
Pulma ja Unna menee luustokuville 2022 loppuvuodesta. Näiden mahdollisia pentueita mietin 2023-2025 ajankohtaan.

Eli

- Valontuoja 2022 (sijoitussopimus umpeutuu 2022 kesäkuussa)
- Taivaanlahjan kakkoset 2022 loppuvuosi - 2023
- Nauruterapia 2023 - 2024 (sijoitussopimus umpeutuu 2024 huhtikuussa)
- Laatuaika 2023 - 2024
- Kiusanhenki 2024 - 2025
- Luonnonlahja 2024 - 2025


Tämä fiilis. Tän fiiliksen takia jaksan kasvattaa (vaikkei ehkä pitäisi.)

Terhi, Tihkun omistaja oli kirjoittanut niin ihanasti miten mä olen pennuille se eka ihminen. On kunnia saada olla tällaisten eka ihminen. Rakkaat <3


Ja sitten meidän suunniteltuja kokeita loppuvuodelle

7.8. Oulainen
Paimennustaipumustesti, PAIM-T
Anne Ojanen

- Kiusanhenki
- Konnankoukku
- Näppituntuma

15.8. Seinäjoki
Luonnetesti
Vuorisalo & Puputti

- Taikausko
- Valontuoja


21.8 Vöyri
Rallytoko

ALO
- Taikausko?
- Taivaanlahja?

AVO
- Konnankoukku
- Työvoitto? (jos saa paikan!)
- Vuorenvarma


22.8. Kauhava

Ryhmänäyttely 
Mari Pajaskoski

Urokset
- JUN Näppituntuma
- NUO Konnankoukku
- AVO Vuorenvarma
(Velho ja Vinski kaljuuntuivat, eivät osallistu :( )

Nartut
- JUN Laatuaika
- JUN Luonnonlahja
- NUO Kiusanhenki
- AVO Taikausko
- AVO Taivaanlahja
- VET Riivanhenki
- VET Nereaneidon Taikausva


Syksylle taippareihin tarkoitus

- Naamaraja?
- Nyrkkisääntö?
- Niskalenkki?
- Napapiiri?
- Nokkapokka
- Laatuaika
- Laumavietti?
- Luonnonlahja


Eli kaikkea jännittävää luvassa! :D 

Kiitos kaikille kuvia ja kuulumisia lähettäneille kasvattien omistajille! <3 Varmasti unohdin jotain tärkeää tästä, hihkaiskaapa jos tuntuu että jotain oleellista unohdin!

perjantai 12. helmikuuta 2021

Iho-oireilut & kilpirauhasen vajaatoiminta

 


Yhä enenevissä määrin koirilla on elämänsä jossain vaiheessa jotain ongelmaa ihon kanssa. Märkivät ihotulehdukset, punoittavat ja kutiavat suupielet, punaiset tassunvälit, kutisevat korvat.


Velho muutti mulle vuosikkaana. Sen korvat punoitti ekan kerran jo 6kk ikäisenä ja kysyin omistajalta, onko niille tehty mitään ja mitä se syö (tiesin ettei syö mitään luppaa tms). Korvien punoitus tuli ja meni eikä koira reagoinut niihin itse juurikaan. Korvat oli ok silloin kun se meille tuli mutta pissa haisi ajoittain tosi voimakkaalta kunnes keväällä homma eskaloitui ja suunnattiin lääkäriin tsekkaamaan eturauhasen vointi. Korvissa oli silloin hiivaa ja bakteereja, lääkkeeksi antibiootit virtsatulehdukseen, hormonihoitona ypozane, korvien puhdistus ja canofite. Homma selvis sillä, eturauhanen pienentyi ja pissatulehdus saatiin kuriin. Mutta! Vaikka Velho söi rasvaisia lihoja ja rasvaista nappulaa, se laihtui silmissä ja söi kuin hullu. Ajattelin että menee ypozanen ja eturauhasen piikkiin mutta nyt ajateltuna, saatoi olla kilpirauhasen lopun alkua.

Seuraavan kerran lääkäriin mentiin 2018 keväällä, korvien ja pissan haisemisen vuoksi. AB kuuri virtsatulehdukseen ja korviin puhdistusainetta, ei kontrollia. Menikin ohi sillä, kunnes taas syksyllä oltiin korvien takia lekurilla. Canofiteä ja puhdistusta, meni taas hyvin kevääseen jolloin sama juttu 2019 ja pieni takapakki taas syksyllä. Eli käytännössä korvat on oireilleet keväisin ja syksyisin.

2020 keväällä oli taas pissassa siittiöitä, pissa haisi, eturauhanen oli suurentunut. Lisäksi anturan välit oli punaiset, naamassa ohuempaa karvaa, korvat möhnii you name it. AB kuuri, ypozane, korvien puhdistusta. Ja sillä mentiin taas elokuuhun 2020. Korvat oireili pahimmin, mitä ikinä. Anturan välit haisi nii pahasti hiivalta että pahaa teki. Mahanahka punoitti ja märki paikkapaikoin, turkki oli samea ja hilseinen. Mulla kutisi elokuussa muutkin koirat joten pesin koko konkkaronkan ja ne sai strongholdit ja homma rauhoittui kunnes se alkoi taas syyskuun puolessä välissä. 
Käytiin eläinlääkäri asema Alla. Korvista otettiin näyte ja sieltä löytyi yllättäen hiivaa. AB, pesua ja kortisonisuihketta korviin.
Saatiin määräys kontrolliin (eka kerta!!!) muutaman viikon päästä. Ei helpotusta, otettiin käyttöön kortisoni suun kautta.
Kontrollissa muutaman viikon päähän ja ei suoranaista helpotusta. Jatketaan kortisonia ja lisättiin sporanox. Kysyin, voisiko ottaa kilpirauhasarvot. Ei voi koska A) kontrollikäynnillä ei voi ottaa verikoetta B) Liioiteltua kun ei ole kliinisiä oireita C) koiran olisi pitänyt olla paastolla. Kerrotaan että koira on todennäköisesti atooppinen, ruoka-aineallerginen tai molempia. Puhutaan eliminaatiosta ja suositellaan aloittamaan rc hypo-allergenic ruoka. Aloitin syöttämään pelkkää hevosen jauhelihaa ja psylliumia. 
Kontrolli. Ei helpotusta, bakteerit oli vähentyneet. Jatketaan pesua ja kortisonia. Sporanoxia ei voi jatkaa koska koira alkanut oksennella. Happosalpaajia kortisonin kanssa. Suositellaan kontrollia taas muutaman viikon päästä. Kysyin, voisiko korvien pesemisellä rauhoituksessa olla hyötyä. Ehkä olisi, ehkä ei. Ei tiedä. Hoitaja totesi maksaessani että jos olisi hänen koiransa, hän olisi vienyt pesuun jo elokuussa (ja nyt on... marraskuu.......)
Totesin et nyt loppu tämä ja vaihtuu lääkäri. 
Joulukuun lopulla korvia oli pesty viikottain, melkein päivittäin elokuun alusta saakka ja koira söi pelkkää hevosta ja psylliumia edelleen eikä mitään muutosta. 
Varasin ajan Seinäjoen Evidensiaan, raviradalle Nyrhilän Miialle. 

Miia kuunteli koko kertomuksen tarkasti, kyseli, oli kiinnostunut. Sanoi että oli hyvä, että kokeilin eliminaatiodieettiä Velholle, ei suositellut mitään pahvin palasia alkaa syöttämään. Otti näytteet, raappeet, tutki. Kun Miia tuli näytteiden kanssa, kysyin, voisiko ottaa kilpirauhasarvot koska:

- oudot, pidempään jatkuneet oireilut mitkä ei helpota mm yhtään millään
- samea turkki, hilseilevä iho
- painon nousu (19,7-> 21.7 muutamassa kuukaudessa)
- yleinen voimattomuus, ärtyneisyys
- maha-oireet, närästäminen, veden juonnin lisääntyminen

Ja Miia vastasi että "tottakai otetaan, hyvä sulkea se pois, tulokset tulee varmaan jo huomenna aamusta"


Ration eli T4:TSHn suhde pitäisi olla yli 30.





Ja niin tuli. Kilpirauhasen vajaatoimintahan se oli, arvot ei olleet vielä ihan viturallaan onneksi. Tyroksiinilääkitys yksi 200mg tbl aamuin illoin aloitettiin uudenvuoden aattona ja korvat käytännössä lopetti oireilun muutamassa päivässä. Koiran ilme ja olemus muuttui pirteämmäksi käytännössä samantein. Uni on muuttunut levolliseksi eikä Velho ole niin ärtynyt muille enää. Askel on kevyt ja mieli virkeä, ihan kuin joku olisi tuonut mun poikaan värit takaisin <3 Se jää nähtäväksi, kuittaantuuko kaikki iho-oireilut tällä lääkityksellä vai ei, tässä pentueessa on ollut kaikilla joskus ongelmia korvien kanssa (Taistelutahdolla vuosittain korvissa/tassuissa hiivaa, Taikauskolla ilmeisesti hormoniperäistä oireilua korvissa ja tassuissa, Taivaanlahjalla juoksujen jälkeen ollut muutamia hotspotteja samassa kohtaa joka kerta) että jotain häröä on ihojen kanssa mutta oon onnellinen että Velhon oireet on 100 kertaa pienemmät nyt mitä aiemmin! 3.2 käytiin ekassa kontrollissa, korvat tosiaan täydellisen siistit, tassut hiukan punoittaa (Lääkärin mukaan voi mennä pitkäkin aika ennenkuin tasaantuu) ja T4 oli kontrollissa 28.3 nmol/l (viite 12.9-51.5)

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet hiipivät salakavalasti ja kun koko vuosi meni pentujen kanssa, Velho jäi kyllä vähemmälle huomiolle, oikeastaan syksyllä sen radikaaleimman muutoksen huomasi sitten kun menin jouluksi kotiin ja en ollut nähnyt Velhoa "normaalitilassa" lainkaan hetkeen. 

Velholle hain myös poikkeusluvan ja näinollen kisaaminen ja harrastaminen jatkuu kunhan ollaan kuntoa kohotettu ensin. Maanantaina pistin paperit postiin ja eilen oli tullut vahvistus että Velho on nyt siirretty EJ-rekisteriin https://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=EJ52700/15&R=189

Lappalaiskoirat ryn jalostustoimikunnalle tieto on annettu julkisena (julkinen tieto auttaa kasvattajia 100% enemmän kun ei tietoa ollenkaan) sekä Paimensukuisten terveystietokantaan on info lähetetty. Kotisivut pitää päivitellä lähipäivinä. Paimensukuisten faceryhmässä aloitin keskustelun aiheesta koiran virallisen nimen kera mutta ei poikinut juurikaan mitään lisäinfoa paimensukuisten kilppareista koska ihmiset eivät halua kertoa sairauksien yhteydessä virallisia nimiä :( Kumpa asennemuutos tulisi tähänkin asiaan. Asioista pitäisi pystyä puhumaan julkisesti, asioiden oikeilla nimillä..


Velho ja siskontytär Pulma 13viikkoa