perjantai 12. helmikuuta 2021

Iho-oireilut & kilpirauhasen vajaatoiminta

 


Yhä enenevissä määrin koirilla on elämänsä jossain vaiheessa jotain ongelmaa ihon kanssa. Märkivät ihotulehdukset, punoittavat ja kutiavat suupielet, punaiset tassunvälit, kutisevat korvat.


Velho muutti mulle vuosikkaana. Sen korvat punoitti ekan kerran jo 6kk ikäisenä ja kysyin omistajalta, onko niille tehty mitään ja mitä se syö (tiesin ettei syö mitään luppaa tms). Korvien punoitus tuli ja meni eikä koira reagoinut niihin itse juurikaan. Korvat oli ok silloin kun se meille tuli mutta pissa haisi ajoittain tosi voimakkaalta kunnes keväällä homma eskaloitui ja suunnattiin lääkäriin tsekkaamaan eturauhasen vointi. Korvissa oli silloin hiivaa ja bakteereja, lääkkeeksi antibiootit virtsatulehdukseen, hormonihoitona ypozane, korvien puhdistus ja canofite. Homma selvis sillä, eturauhanen pienentyi ja pissatulehdus saatiin kuriin. Mutta! Vaikka Velho söi rasvaisia lihoja ja rasvaista nappulaa, se laihtui silmissä ja söi kuin hullu. Ajattelin että menee ypozanen ja eturauhasen piikkiin mutta nyt ajateltuna, saatoi olla kilpirauhasen lopun alkua.

Seuraavan kerran lääkäriin mentiin 2018 keväällä, korvien ja pissan haisemisen vuoksi. AB kuuri virtsatulehdukseen ja korviin puhdistusainetta, ei kontrollia. Menikin ohi sillä, kunnes taas syksyllä oltiin korvien takia lekurilla. Canofiteä ja puhdistusta, meni taas hyvin kevääseen jolloin sama juttu 2019 ja pieni takapakki taas syksyllä. Eli käytännössä korvat on oireilleet keväisin ja syksyisin.

2020 keväällä oli taas pissassa siittiöitä, pissa haisi, eturauhanen oli suurentunut. Lisäksi anturan välit oli punaiset, naamassa ohuempaa karvaa, korvat möhnii you name it. AB kuuri, ypozane, korvien puhdistusta. Ja sillä mentiin taas elokuuhun 2020. Korvat oireili pahimmin, mitä ikinä. Anturan välit haisi nii pahasti hiivalta että pahaa teki. Mahanahka punoitti ja märki paikkapaikoin, turkki oli samea ja hilseinen. Mulla kutisi elokuussa muutkin koirat joten pesin koko konkkaronkan ja ne sai strongholdit ja homma rauhoittui kunnes se alkoi taas syyskuun puolessä välissä. 
Käytiin eläinlääkäri asema Alla. Korvista otettiin näyte ja sieltä löytyi yllättäen hiivaa. AB, pesua ja kortisonisuihketta korviin.
Saatiin määräys kontrolliin (eka kerta!!!) muutaman viikon päästä. Ei helpotusta, otettiin käyttöön kortisoni suun kautta.
Kontrollissa muutaman viikon päähän ja ei suoranaista helpotusta. Jatketaan kortisonia ja lisättiin sporanox. Kysyin, voisiko ottaa kilpirauhasarvot. Ei voi koska A) kontrollikäynnillä ei voi ottaa verikoetta B) Liioiteltua kun ei ole kliinisiä oireita C) koiran olisi pitänyt olla paastolla. Kerrotaan että koira on todennäköisesti atooppinen, ruoka-aineallerginen tai molempia. Puhutaan eliminaatiosta ja suositellaan aloittamaan rc hypo-allergenic ruoka. Aloitin syöttämään pelkkää hevosen jauhelihaa ja psylliumia. 
Kontrolli. Ei helpotusta, bakteerit oli vähentyneet. Jatketaan pesua ja kortisonia. Sporanoxia ei voi jatkaa koska koira alkanut oksennella. Happosalpaajia kortisonin kanssa. Suositellaan kontrollia taas muutaman viikon päästä. Kysyin, voisiko korvien pesemisellä rauhoituksessa olla hyötyä. Ehkä olisi, ehkä ei. Ei tiedä. Hoitaja totesi maksaessani että jos olisi hänen koiransa, hän olisi vienyt pesuun jo elokuussa (ja nyt on... marraskuu.......)
Totesin et nyt loppu tämä ja vaihtuu lääkäri. 
Joulukuun lopulla korvia oli pesty viikottain, melkein päivittäin elokuun alusta saakka ja koira söi pelkkää hevosta ja psylliumia edelleen eikä mitään muutosta. 
Varasin ajan Seinäjoen Evidensiaan, raviradalle Nyrhilän Miialle. 

Miia kuunteli koko kertomuksen tarkasti, kyseli, oli kiinnostunut. Sanoi että oli hyvä, että kokeilin eliminaatiodieettiä Velholle, ei suositellut mitään pahvin palasia alkaa syöttämään. Otti näytteet, raappeet, tutki. Kun Miia tuli näytteiden kanssa, kysyin, voisiko ottaa kilpirauhasarvot koska:

- oudot, pidempään jatkuneet oireilut mitkä ei helpota mm yhtään millään
- samea turkki, hilseilevä iho
- painon nousu (19,7-> 21.7 muutamassa kuukaudessa)
- yleinen voimattomuus, ärtyneisyys
- maha-oireet, närästäminen, veden juonnin lisääntyminen

Ja Miia vastasi että "tottakai otetaan, hyvä sulkea se pois, tulokset tulee varmaan jo huomenna aamusta"


Ration eli T4:TSHn suhde pitäisi olla yli 30.





Ja niin tuli. Kilpirauhasen vajaatoimintahan se oli, arvot ei olleet vielä ihan viturallaan onneksi. Tyroksiinilääkitys yksi 200mg tbl aamuin illoin aloitettiin uudenvuoden aattona ja korvat käytännössä lopetti oireilun muutamassa päivässä. Koiran ilme ja olemus muuttui pirteämmäksi käytännössä samantein. Uni on muuttunut levolliseksi eikä Velho ole niin ärtynyt muille enää. Askel on kevyt ja mieli virkeä, ihan kuin joku olisi tuonut mun poikaan värit takaisin <3 Se jää nähtäväksi, kuittaantuuko kaikki iho-oireilut tällä lääkityksellä vai ei, tässä pentueessa on ollut kaikilla joskus ongelmia korvien kanssa (Taistelutahdolla vuosittain korvissa/tassuissa hiivaa, Taikauskolla ilmeisesti hormoniperäistä oireilua korvissa ja tassuissa, Taivaanlahjalla juoksujen jälkeen ollut muutamia hotspotteja samassa kohtaa joka kerta) että jotain häröä on ihojen kanssa mutta oon onnellinen että Velhon oireet on 100 kertaa pienemmät nyt mitä aiemmin! 3.2 käytiin ekassa kontrollissa, korvat tosiaan täydellisen siistit, tassut hiukan punoittaa (Lääkärin mukaan voi mennä pitkäkin aika ennenkuin tasaantuu) ja T4 oli kontrollissa 28.3 nmol/l (viite 12.9-51.5)

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet hiipivät salakavalasti ja kun koko vuosi meni pentujen kanssa, Velho jäi kyllä vähemmälle huomiolle, oikeastaan syksyllä sen radikaaleimman muutoksen huomasi sitten kun menin jouluksi kotiin ja en ollut nähnyt Velhoa "normaalitilassa" lainkaan hetkeen. 

Velholle hain myös poikkeusluvan ja näinollen kisaaminen ja harrastaminen jatkuu kunhan ollaan kuntoa kohotettu ensin. Maanantaina pistin paperit postiin ja eilen oli tullut vahvistus että Velho on nyt siirretty EJ-rekisteriin https://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=EJ52700/15&R=189

Lappalaiskoirat ryn jalostustoimikunnalle tieto on annettu julkisena (julkinen tieto auttaa kasvattajia 100% enemmän kun ei tietoa ollenkaan) sekä Paimensukuisten terveystietokantaan on info lähetetty. Kotisivut pitää päivitellä lähipäivinä. Paimensukuisten faceryhmässä aloitin keskustelun aiheesta koiran virallisen nimen kera mutta ei poikinut juurikaan mitään lisäinfoa paimensukuisten kilppareista koska ihmiset eivät halua kertoa sairauksien yhteydessä virallisia nimiä :( Kumpa asennemuutos tulisi tähänkin asiaan. Asioista pitäisi pystyä puhumaan julkisesti, asioiden oikeilla nimillä..


Velho ja siskontytär Pulma 13viikkoa





tiistai 26. tammikuuta 2021

Turnauskestävyys koetuksella, L-pennut maailmalla ja tulevia suunnitelmia.

 Jos mä luulin, että kaks pentuetta peräjälkeen on raskasta niin muutaman kk päähän kolmas oli jo sulaa hulluutta. Mutta Riemun astutusta oli siirretty jo kahdesti, ensin Kokon pennun ja sitten Piikun astutuksen vuoksi että enää ei ollut varaa lykätä. Olin kyllä suunnitelmista ja pentueesta innoissani mutta loppua kohden alkoi väsymys painamaan, sen takia keskityin vain instan päivittämiseen ja tämä blogi jäi päivittämättä. Jos haluaa ajankohtaisia juttuja meidän laumasta niin ottakaa seurantaan insta https://www.instagram.com/erimooset/ . 

Kaikki kuusi jäljelle jäänyttä pentua kasvoivat hyvin mutta Riemulle tuli ihan järkyttävä ripuli kun pennut oli vajaa 2 viikkoa. Muutaman tunnin välein hypättiin ulkona päästelemässä märkiä pieruja mutta onneksi saatiin Takalasta hyvät tropit ripulin taltuttamiseen ja laitoin kaiken varuuksi ruokavirastolle ulostenäytteen tutkittavaksi giardian vuoksi, eikä syy ollut siinä. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Koska joulu, pennut piti käyttää 5,5 viikkoisina pentutarkissa että ehdittiin saamaan paperit niille mukaan. Kahdelta pennulta kuuluikin sivuääni, Tarmolta ja Taistolta, Tarmon sivuääni oli niin voimakas että eläinlääkäri suositteli sydämen ultraäänitutkimusta Evidensiassa. Saatiin viikon päähän aika Aholan Sirpalle. Kun tämän asian "julkaisin" instagramissa, meni 15 minuuttia ja sain viestin että pentujen isän toisessa pentueessa yhdellä pennulla oli sydämessä vakava aortan ahtauma (myös ultrattu). Päätin, että jos sama on Tarmolla, Tarmo pääsee siskojensa seuraksi pilvipaimeneksi. Pentu oli super reipas ultrauksessa ja päälle 300 euron laskun saattelemana saatiin diagnoosiksi reikä aortan juuressa joka toiselta puolelta ultratessa näytti jo menneen hiukan kiinni. Soitin pennun tulevalle kodille, mitä haluavat tehdä ja halusivat kyseisen pennun viasta huolimatta, niimpä annoin pennun heille ilmaiseksi sillä ehdolla, että se käytetään viimeistään 1 vuotiaana uudelleen, virallisessa sydänultrassa esimerkiksi Lambergilla Lahdessa. 

Joulu vietettiin vielä lapsosten kanssa kotona, kyllä siinä riitti mummulla jouluna vilinää ku oli 8 aikuista ja 6 pentua :D Pärjättiin yllättävän hyvin, pennut sai juosta pihalla lumihangessa ja joulupäivänä työkaveri Paloma tuli auttamaan pentujen kuvaamisessa, saatiin ihan täydellinen keli kuvaamiseen ja onnistui ihan tosi hyvin kuvat, kiitos Paloma! <3 Laitan tähän alle pentujen viralliset nimet ja 7 viikkoiskuvat.


Erimoone Lapinnoita "Noita" (työnimi Lahja)



Erimoone Laumavietti "Töötti" (työnimi Taisto)
Instagram: https://www.instagram.com/toottikoira


Erimoone Laatuaika "Unna" (työnimi Lykky)




Erimoone Läpimurto "Tihku" (työnimi Toivo)
Instagram: https://www.instagram.com/wimpelssons


Erimoone Luonnonlahja "Pulma" (työnimi Lohtu)
Instagram: https://www.instagram.com/erimooset/


Erimoone Loppusilaus "Kuura" (työnimi Tarmo)
Instagram: https://www.instagram.com/kuuranseikkailuja/


Yksitellen lapset pakkasivat laukkunsa ja lähtivät kohti uusia seikkailua, kaksi meni Turun seudulle, yksi uudellemaalle, yksi Kajaaniin ja yksi jäi meidän Pulman leikkikaveriksi Pohjanmaalle. Pentukyselyiden määrä oli aivan hirvittävä, yli 180 sähköpostikyselyä tuli, lisäksi soittoja, tekstiviestejä, whatsap viestejä, instagram, facebook... En ikinä uskonut että voisi vielä "pahemmaksi" mennä mitä keväällä Piikun pentujen kanssa (150 kyselyä) mutta meni se. Varmaan tuo yksi sininen vielä herätti huomiota sen verran että tuli useampi kysely ainoastaan siitä, värin takia. Onhan se hauskan näköinen mutta kyllä sinisiä on syntynyt lapinkoirissa "aina". Yllätys toki oli että tähän sinisiä syntyi kaksin kappalein mutta myöhemmin kuulin että pentueen isällä oli sininen sisko (syntyi kuolleena) ja onhan noita sinisiä Riemun isän takana. Lähetin Pulmasta verinäytteet pentutarkissa laboklinille DM ja PRA-prcd tutkimusta varten ja tutkin samalla, mitä se on D-lokukseltaan ja myös Pulma kantaa perimässään sinistä väriä (maksoi 40 euroa, mielenkiinnosta halusin tsekata). 


Ai niin, vuoden sisään toinen pentu? Mitä järkeä? No onko elämässä muutenkaan järkeä? Ei. :D Mulla on kuitenkin kaksi seniorikoiraa joista toinen ei varmaan vuotta pidempään enää jaksa. Riiva alkaa siirtymään eläkkeelle pikkuhiljaa. Velholla on toivottavasti vielä useita kisavuosia edessä, Kiusa on raakile niin samahan se on ottaa vielä yks tuohon kasvamaan. Tän pentueen kanssa oli aikamoiset säädöt ja stressit niin päätin etten kaikkea "myy pois" vaan jätän itelle kasvamaan yhden, liisausajatuksella on Unna Anniinan luona. Pulma on nyt vähän päälle 11 viikkoinen ja on ollut varsinainen terapiapentu Kiusan jäljiltä - sopivan itsenäinen mutta ahne (motivoituu tekemään kaikkensa ruoan eteen), röyhkeä muttei tyhmä, vilkas mutta hyvä hermoinen. Ehkä yks siisteimmistä pennuista, mitä mulla on ollut! Rakennekkin näyttää lupaavalta ja se liikkuu mielettömän kauniisti ja vaivattomasti! <3 Alle muutama tuore kuva mun Luonnonlahjasta. 






Pennut ovat tuntuneet kotiutuneen helpohkosti uusiin ympyröihinsä! Unnaa ollaan muutaman kerran nähtykin ja ilopissit lentää kaaressa aina :D Hän on semmonen pieni ja pippurinen täti. Pulmalla ei sinällään ole mitään suuria tavoitteita harrastuspuolella, toivomma että hän on terve kaikinpuolin ja hänestä tulee jalostuskoira! Ainakin luonne vaikuttaa täydelliseltä.



Kiitos Reetta tämän projektin mahdollistamisesta ja kaikesta avusta pentueen kanssa!
Kiitos Riemu pentujen ensiluokkaisesta hoidosta ja ihanista pennuista <3
Kiitos Tessun omistaja Hanne että saatiin Tessu isäksi Riemun Lahjoille. <3
Kiitos uudet omistajat yhteydenpidosta ja Rakkaideni ensiluokkaisesta hoidosta <3


Pentukamat on aika pitkälti vihdoin viety varastoon odottamaan uusia seikkailuja. Riemun siskopuoli Kaino on mahdollinen seuraava emoutuja mutta katsotaan nyt mitä luonnetesti kesällä sanoo, minkälaista urosta lähdetään etsimään, jos etsitään. Mielessä on myös ehkä hiukan vähän mahdollisesti saattanut pyörähtää ajatus Riivan toisesta pentueesta. Ensimmäisen pentueessa on nyt hammaskiilleongelmainen, ibd oireinen ja pentueen isällä harmaakaihi. En usko, että K-pentue jatkuu, jos ei jatku sitten joskus Konnankoukun kautta koska sillä ei (vielä) ole mitään ongelmia missään. Mutta pentueen isäksi kaavailtu uros toisi yhdistelmään myös hmm... Tulta ja tappuraa niin hyvä luoja, minne ne pennut myisi? Kaikki haluaa semmosia rauhallisia, sohvalla hiljaa ja näkymättöminä möllöttäviä koiria jotka ei reagoi mihinkään. Nää olis varmaan oikeissa käsissä kivoja harrastuskoiria mutta Riivan ekapentujen perusteella - EI ensikoiriksi. Nää on vielä pohdinnan asteella ja jos ei koteja tämmösille. Kuumemmille xD löydy niin sitten pitää niellä tappionsa...


MUTTA. Jos semmonen Riivanpentu kiinnostais niin nakkaappa viestiä. Normaalistihan en vuoden erolla teettäisi pentuja ikinä mutta Riiva täyttää kesällä 8 joten ei tässä kauhean kauaa oo aikaa odotella, juoksut tulee 7-9kk välein......