Ollaan siis elelty kahdestaan tuon uroksen kanssa täällä kämpillä ja omat koirat on porukoilla. Sanalla kuvattuna tuo koira on iloinen. Todella menevä, vilkas, ystävällinen ja kuuliainen. Tykkää vetoleikeistä ja leikkii ja tappaa pehmoleluja yksinäänkin. Metsälenkillä pidin sitä irtikin eikä sillä ollut aikomustakaan lähteä kauas minusta, pysytteli näköetäisyydellä kokoajan ja tuli yhdestä kutsusta luokse. Yksinollessaan ei hauku, nukkuu rauhassa eikä touhaile mitään omiaan. Sopeutui tosi nopeasti uuteen paikkaan ja ihmisiin, hyppäsi perjantaina heti mun autoon ja katsoi "joko me lähdetään? ota se hoitokassi mukaan niin mennään!"
Hoitotoimenpiteetkin onnistuu moitteetta, oon monena iltana harjaillut sitä samalla ku oon katsonu telkkaria, pesin ja föönasinkin sen aikani kuluksi sunnuntaina - ei ongelmia. Heti kun harjaussessio loppuu niin tietää tasan tarkkaan missä se herkkupurkki mulla on ja tietää, että hänelle kuuluu sieltä palkkio ;)
Hihnalenkillä kulkee hienosti, merkkailee ja välillä intaantuu hajujen maailmaan kovastikkin, ei kuitenkaan ole mikään matkalaukku -malli. Vastaantulevat koirakot ohitettiin hyvin lukuunottamatta yhtä räkyttävää pikkukoiraa, sille piti vähän mainita, kenen maita nämä on. Ihan normaalia uroskäyttäytymistä, siis. :D
Naisasiat ei kyllä poistaneet pojan ruokahalua, vaikka niin voisi kuvitella - yhtenäkin iltana söi iltaruokansa innokkaasti heti nalkin jälkeen eikä mitään ongelmaa. Tänään nukkuivat Ruutin kanssa sängyn alla kylkikyljessä, vilkkaudestaan ja menevyydestään huolimatta tuolla herrasella on kyllä inkkarit ihimeen hyvin kanootissa, tuntuu ettei oikeen mikään järkytä sen elämää :D Jos vaan saa ruokaa, rapsutteluja ja lenkkiä niin kaikki on hyvin :) Todella vähään tyytyväinen ukkeli, sympaattinen ilopilleri.
Otin pariskunnasta tänään tuola pellolla "hääkuvia" ja sain ainakin yhden kuvan onnistumaan omastakin mielestäni todella hyvin! Molemmat ovat niin edustavina <3 Mutta vaikka mua kuinka huvittaiskin laittaa tänne liudan niitä kuvia esille niin yritän malttaa siihen saakka kunnes alkaa jotain pentuihin viittaavaa näkymään. Mutta sitte!
Ystävä oli ottanut Ruutista huippuja kisakuvia toukokuussa ja tänään sain viimeisen radan kuvat käsiini, aivan mielettömiä kuvia, kiitokset Katille! Laitan tähän alle niitä, kuvat on ottanut siis Kati Kuuttila ja päivä oli 5.5.2012, saatiin ensimmäiset LUVAt ykkösistä silloin. Enjoy!
Ruuti on aika kauhistuneen näköinen :D
"Nyt meni pikkusen rytmi sekasin"
"Eikä siinä hyvin käynyt!"
Mutta päättäväisenä eteenpäin :)
"Minne sitten?"
Kaasua!
On se totista, ohjaajalla käsi nyrkis :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti