Yhdenlainen kokemus tämäkin. Riemu muutti viikko sitten tänne. Vatsa oli muutamassa päivässä venähtänyt mutta olo ei vieläkään tuntunut tukalalta, ruokahalu oli hyvä ja Riemu oli pirteä ja hyväntuulinen. Liikkeet tuntui hyvin, toki loppuviikosta alkoivat jo olemaan aika ahtaalla.
Torstaina tein vipan työpäivän ja pääsin kotiin joskus puol kuuden jälkeen. Riemu oli pirteenä vastassa ja käytiin ulkona. Ulkona ei namit juurikaan kelvanneet ja iltaruoan söi närppien, lämmöt 36,8 ja ennen nukkumaan menoa 36,7. Yö meni rauhallisesti, muutaman kerran havahduin että Riemu kävi laatikossa muutaman kerran kuopsuttamassa ja muutaman kerran hyppäsi sänkyyn ja lähti lattialle kun hetken olin rapsutellut. Aamulla heräilin kympin aikaan, käytiin ulkona ja tarjosin ruokaa mikä jäi kuppiin. Join kahvit ja sain viestin kotoa, että Kiusa on aloittanut juoksun ja se pitäis saada toiseen hoitopaikkaan koska Keeshond sekoaa. Olin jo edellisenä päivänä sanonut, etten voi perjantaina enää kuskailla kun pitää olla synnytysvahtina. Käytin Riemun uudelleen ulkona, mittasin lämmöt jotka oli 37,2. Mittaamisen jälkeen Riemu paineli takaisin sängyn alle ja asettui sinne huokaisten nukkumaan. Hörppäsin kahvin loppuun ja lähdin kotoa hakemaan Kiusaa.
Ohi ajaessani kävin töistä hakemassa babydogmilkiä, kotona käytin omat koirat pellolla kävelemässä ja ajoin Ilmajoelle Kiusan seuraavaan hoitopaikkaan, kävin kaupassa hakemassa vielä viimesiä tarvittavia ja olin takaisin kahden tunnin päästä. Kun avasin eteisen välioven, näin portin takana just sen näyn, mitä en ikinä milloinkaan olisi halunnut nähdä. Mulla oli kuulokkeet korvissa ja puhuin kaverin kanssa puhelimessa ja totesin "Voi helvetti tuos portin takana on kuollut pentu".
Mulla jäi kaikki ovetkin ulos saakka auki. Riemu oli siis makkarissa petaamassa tuota reunapetiä ja läähätti, ihan täys synnytys päällä. Kun pääsin huoneeseen, huomasin toisen liikkumattoman pennun matolla, siltä oli kalvot poistettu ja istukka syöty ja se oli suurinpiirtein kuivattu ja ruumis oli ihan lämmin. Hieroin vuoron perään tuota kuivempaa elotonta pentua ja vuoroin tuota pussista otettua kylmää pentua, kumpikaan ei reagoinut mihinkään mitään. Pedissä mitä Riemu kaivoi oli kaksi huutavaa mustaa pentua joiden istukat oli hoidettu ja ne oli kans hyvin kuivattuja. Ohjasin Riemun laatikkoon ja laitoin reunapediltä ne kaksi sinne sen kanssa, samalla kun vielä lisäkuivasin niitä ja ravistelin kahta elotonta. Puhelimessa ollut Kati tsemppasi keskittymään eläviin ja pitämään huolta että narttu rentoutuu. Riemu synnyttikin viidennen pentunsa 14:54. Elävät pennut oli siis uros ja narttu, kuolleet oli kaksi narttua. Eka jonka syntymän näin oli myös narttu, sitten tuli uros, narttu ja viimeisenä häntämutkainen uros.
Pennut (ekat neljä oletetussa) syntymäjärjestyksessä
Ja kuvat 1vrk vanhoista rakkaista paloista. <3
 |
| 1. Narttu, Lahja. 1vrk |
 |
| 2. Uros, Taisto. |
 |
| 3. Narttu, Lykky. |
 |
| 4. Uros, Toivo. |
 |
| 5. Narttu, Lohtu. |
 |
| 6. Uros, Tarmo. |
Tärkeintä on, että Riemu voi hyvin. Se hoitaa pentujaan ensiluokkaisesti ja synnytyksessä se oli rauhallinen ja tarkka. Jäljelle jääneet pennut on kaikki hanakoita syömään ja painot on nousussa. Nyt jännitetään vielä nämä muutamat ensimmäiset viikot että kaikki lähtee sujumaan hyvin. <3
Kiitos kaikille tsempeistä! Empä olisi ikinä uskonut että noin viilipyttynä nukkuva narttu synnyttää ensimmäisen pentueensä neljässä tunnissa. Oli kyllä yhtä vauhdikas meiniki, mitä Varmalla V-pentujen kanssa. Ja opin, ettei edes rauhassa nukkuvaa, oletetusti lähipäivinä penikoivaa narttua jätetä yksin. Ei puoleksikaan tunniksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti