Jos mä luulin, että kaks pentuetta peräjälkeen on raskasta niin muutaman kk päähän kolmas oli jo sulaa hulluutta. Mutta Riemun astutusta oli siirretty jo kahdesti, ensin Kokon pennun ja sitten Piikun astutuksen vuoksi että enää ei ollut varaa lykätä. Olin kyllä suunnitelmista ja pentueesta innoissani mutta loppua kohden alkoi väsymys painamaan, sen takia keskityin vain instan päivittämiseen ja tämä blogi jäi päivittämättä. Jos haluaa ajankohtaisia juttuja meidän laumasta niin ottakaa seurantaan insta https://www.instagram.com/erimooset/ .
Kaikki kuusi jäljelle jäänyttä pentua kasvoivat hyvin mutta Riemulle tuli ihan järkyttävä ripuli kun pennut oli vajaa 2 viikkoa. Muutaman tunnin välein hypättiin ulkona päästelemässä märkiä pieruja mutta onneksi saatiin Takalasta hyvät tropit ripulin taltuttamiseen ja laitoin kaiken varuuksi ruokavirastolle ulostenäytteen tutkittavaksi giardian vuoksi, eikä syy ollut siinä. Loppu hyvin, kaikki hyvin.
Koska joulu, pennut piti käyttää 5,5 viikkoisina pentutarkissa että ehdittiin saamaan paperit niille mukaan. Kahdelta pennulta kuuluikin sivuääni, Tarmolta ja Taistolta, Tarmon sivuääni oli niin voimakas että eläinlääkäri suositteli sydämen ultraäänitutkimusta Evidensiassa. Saatiin viikon päähän aika Aholan Sirpalle. Kun tämän asian "julkaisin" instagramissa, meni 15 minuuttia ja sain viestin että pentujen isän toisessa pentueessa yhdellä pennulla oli sydämessä vakava aortan ahtauma (myös ultrattu). Päätin, että jos sama on Tarmolla, Tarmo pääsee siskojensa seuraksi pilvipaimeneksi. Pentu oli super reipas ultrauksessa ja päälle 300 euron laskun saattelemana saatiin diagnoosiksi reikä aortan juuressa joka toiselta puolelta ultratessa näytti jo menneen hiukan kiinni. Soitin pennun tulevalle kodille, mitä haluavat tehdä ja halusivat kyseisen pennun viasta huolimatta, niimpä annoin pennun heille ilmaiseksi sillä ehdolla, että se käytetään viimeistään 1 vuotiaana uudelleen, virallisessa sydänultrassa esimerkiksi Lambergilla Lahdessa.
Joulu vietettiin vielä lapsosten kanssa kotona, kyllä siinä riitti mummulla jouluna vilinää ku oli 8 aikuista ja 6 pentua :D Pärjättiin yllättävän hyvin, pennut sai juosta pihalla lumihangessa ja joulupäivänä työkaveri Paloma tuli auttamaan pentujen kuvaamisessa, saatiin ihan täydellinen keli kuvaamiseen ja onnistui ihan tosi hyvin kuvat, kiitos Paloma! <3 Laitan tähän alle pentujen viralliset nimet ja 7 viikkoiskuvat.
 |
| Erimoone Lapinnoita "Noita" (työnimi Lahja) |
 |
| Erimoone Laumavietti "Töötti" (työnimi Taisto) Instagram: https://www.instagram.com/toottikoira |
 |
| Erimoone Laatuaika "Unna" (työnimi Lykky) |
 |
| Erimoone Läpimurto "Tihku" (työnimi Toivo) Instagram: https://www.instagram.com/wimpelssons |
 |
| Erimoone Luonnonlahja "Pulma" (työnimi Lohtu) Instagram: https://www.instagram.com/erimooset/ |
 |
| Erimoone Loppusilaus "Kuura" (työnimi Tarmo) Instagram: https://www.instagram.com/kuuranseikkailuja/ |
Yksitellen lapset pakkasivat laukkunsa ja lähtivät kohti uusia seikkailua, kaksi meni Turun seudulle, yksi uudellemaalle, yksi Kajaaniin ja yksi jäi meidän Pulman leikkikaveriksi Pohjanmaalle. Pentukyselyiden määrä oli aivan hirvittävä, yli 180 sähköpostikyselyä tuli, lisäksi soittoja, tekstiviestejä, whatsap viestejä, instagram, facebook... En ikinä uskonut että voisi vielä "pahemmaksi" mennä mitä keväällä Piikun pentujen kanssa (150 kyselyä) mutta meni se. Varmaan tuo yksi sininen vielä herätti huomiota sen verran että tuli useampi kysely ainoastaan siitä, värin takia. Onhan se hauskan näköinen mutta kyllä sinisiä on syntynyt lapinkoirissa "aina". Yllätys toki oli että tähän sinisiä syntyi kaksin kappalein mutta myöhemmin kuulin että pentueen isällä oli sininen sisko (syntyi kuolleena) ja onhan noita sinisiä Riemun isän takana. Lähetin Pulmasta verinäytteet pentutarkissa laboklinille DM ja PRA-prcd tutkimusta varten ja tutkin samalla, mitä se on D-lokukseltaan ja myös Pulma kantaa perimässään sinistä väriä (maksoi 40 euroa, mielenkiinnosta halusin tsekata).
Ai niin, vuoden sisään toinen pentu? Mitä järkeä? No onko elämässä muutenkaan järkeä? Ei. :D Mulla on kuitenkin kaksi seniorikoiraa joista toinen ei varmaan vuotta pidempään enää jaksa. Riiva alkaa siirtymään eläkkeelle pikkuhiljaa. Velholla on toivottavasti vielä useita kisavuosia edessä, Kiusa on raakile niin samahan se on ottaa vielä yks tuohon kasvamaan. Tän pentueen kanssa oli aikamoiset säädöt ja stressit niin päätin etten kaikkea "myy pois" vaan jätän itelle kasvamaan yhden, liisausajatuksella on Unna Anniinan luona. Pulma on nyt vähän päälle 11 viikkoinen ja on ollut varsinainen terapiapentu Kiusan jäljiltä - sopivan itsenäinen mutta ahne (motivoituu tekemään kaikkensa ruoan eteen), röyhkeä muttei tyhmä, vilkas mutta hyvä hermoinen. Ehkä yks siisteimmistä pennuista, mitä mulla on ollut! Rakennekkin näyttää lupaavalta ja se liikkuu mielettömän kauniisti ja vaivattomasti! <3 Alle muutama tuore kuva mun Luonnonlahjasta.
Pennut ovat tuntuneet kotiutuneen helpohkosti uusiin ympyröihinsä! Unnaa ollaan muutaman kerran nähtykin ja ilopissit lentää kaaressa aina :D Hän on semmonen pieni ja pippurinen täti. Pulmalla ei sinällään ole mitään suuria tavoitteita harrastuspuolella, toivomma että hän on terve kaikinpuolin ja hänestä tulee jalostuskoira! Ainakin luonne vaikuttaa täydelliseltä.
 |
| Kiitos Reetta tämän projektin mahdollistamisesta ja kaikesta avusta pentueen kanssa! Kiitos Riemu pentujen ensiluokkaisesta hoidosta ja ihanista pennuista <3 Kiitos Tessun omistaja Hanne että saatiin Tessu isäksi Riemun Lahjoille. <3 Kiitos uudet omistajat yhteydenpidosta ja Rakkaideni ensiluokkaisesta hoidosta <3 |
Pentukamat on aika pitkälti vihdoin viety varastoon odottamaan uusia seikkailuja. Riemun siskopuoli Kaino on mahdollinen seuraava emoutuja mutta katsotaan nyt mitä luonnetesti kesällä sanoo, minkälaista urosta lähdetään etsimään, jos etsitään. Mielessä on myös ehkä hiukan vähän mahdollisesti saattanut pyörähtää ajatus Riivan toisesta pentueesta. Ensimmäisen pentueessa on nyt hammaskiilleongelmainen, ibd oireinen ja pentueen isällä harmaakaihi. En usko, että K-pentue jatkuu, jos ei jatku sitten joskus Konnankoukun kautta koska sillä ei (vielä) ole mitään ongelmia missään. Mutta pentueen isäksi kaavailtu uros toisi yhdistelmään myös hmm... Tulta ja tappuraa niin hyvä luoja, minne ne pennut myisi? Kaikki haluaa semmosia rauhallisia, sohvalla hiljaa ja näkymättöminä möllöttäviä koiria jotka ei reagoi mihinkään. Nää olis varmaan oikeissa käsissä kivoja harrastuskoiria mutta Riivan ekapentujen perusteella - EI ensikoiriksi. Nää on vielä pohdinnan asteella ja jos ei koteja tämmösille. Kuumemmille xD löydy niin sitten pitää niellä tappionsa...
MUTTA. Jos semmonen Riivanpentu kiinnostais niin nakkaappa viestiä. Normaalistihan en vuoden erolla teettäisi pentuja ikinä mutta Riiva täyttää kesällä 8 joten ei tässä kauhean kauaa oo aikaa odotella, juoksut tulee 7-9kk välein......
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti