N-pentuetta odotetaan syntyväksi 22.4.2020

Ensitapaaminen Piikun kanssa kasvattajan luona Lemmenjoella 4.4.2016

Seuraavaa pentuetta, Piikun ja Nukan N-pentuetta odotetaan syntyväksi 22.4. Piiku on Erimoosen ja Juskankankaan yhteisomistusnarttu ja saa pentueensa täällä Seinäjoella.

Piiku astutusreissulla Rovaniemellä

Ruvsuruškesmuohtu "Piiku"
vm 2016

Terveys

Silmät: Terveet [11/19]

Lonkat: B/A [indeksi 114]

Kyynärät: 0/0
Selkä: SP0, VA0, LTV0
Polvet: 0/0
Sydän: Ei sivuääniä
DM, PRA-prcd, pompe: terve

Leikkaava purenta, ei hammaspuutoksia

Ei allergioita, kutinoita, hormonihäiriötä tmv.

Jalostustoimikunnan terveystiedot Piikun lähisuvusta 2020

Pentueen emänä on juuri 4 vuoden ikään tullut Piiku, Ruvsuruškesmuohtu. Piiku elää sijoituskodissa Etelä-Pohjanmaalla jonka elämää olen saanut seurata pitkäaikaisen ystäväni koirana. Piiku on muutamalla sanalla kuvailtuna avoin, herttainen ja hyvä hermoinen. Piikulta sujuu niin tallityöt kuin halikoiran virka. Sen kanssa voi huoletta mennä minne vaan eikä Piikua tunnu stressaavan mikään. Luonnetestin se tassutteli läpi tyypillisesti vaaleanpunaiset lasit silmillä, Piikun on vaikea uskoa että kukaan haluaisi tehdä sille tai mammalle pahaa. Luonnetestissä tuomareiden kommentit pimeän huoneen jälkeen olivat "Olipa se yllättävän hyvä rotuisekseen", en tiedä kertooko se enemmän rodusta, Piikusta vai testaajista... Piiku itse on koirasosiaalinen, ei todellakaan mikään rähjääjä mutta oman lauman uroskoiria osaa kyllä pompotella mielinmäärin.
Ettei pelkäksi suitsutteluksi menisi, toivoisin itse ettei Piiku olisi ihan noin ohjaajapehmeä, mitä se on. Hevosten ja koirien kanssa osaa olla raivostuttavankin kovakalloinen ja veemäinen halutessaan mutta ihmistä kohtaan ei mitään röyhkeyttä, ikinä. Toki tässäkin lantin kääntöpuolena on se, että paimennustreeneissä kun Piikulla meinaa hirttää kaasu pohjaan, sille riittää todella, todella pieni ojennus (sauvan nosto) ja se laskee kierroksia samantein - eli, paimennuksessa tuokin ominaisuus on helpottava tekijä mutta jos miettii muita harrastuksia (toko, aksa esimerkiksi) niin tuo ohjajaapehmeys voisi olla haaste, jos ahdistuu mielestään, lyö hanskat naulaan. Mutta pääsääntöisestihän paimenkoirat on nöyriä ohjaajaansa kohtaan mikä on toki kiva, mutta röyhkeyttä sais olla, jokaisessa paimensukuisessa mun mielestä. Toki, arvostan esimerkiksi hyviä hermoja röyhkeyttä korkeammalle, but you understand?

Piiku ensimmäistä kertaa uuden ihmisensä sylissä <3 Päivänä jolloin Piiku muutti Saamenmaalta Lakeurelle. 

N. 12 viikkoiselta Piikulta hoidettiin silmää pienen haavan vuoksi tipoin ja silmät on silloin tällöin punoittaneet vuosien varrella, johtuen mahdollisesti pölystä töissä takahuoneessa, katupölystä yms. Viime kesänä silmistä hoidettiin muutaman viikon tippakuurilla sidekalvontulehdus (toukokuussa, tarkastajana Elina Pietilä) ja syksyllä tarkissa silmät oli ok. Muuten Piikua ei ole lääkärissä tarvinnut käyttää kuin rokotuksilla. Piikulla ei ole ongelmia ihon kanssa, tassut ja korvat on aina olleet ok eikä ole eri ruokien kanssa ongelmia. Ainut ruokaan liittyvä ongelma on että Piiku ei ole ehkä maailman ahnein lapinkoira vaan syö elääkseen, eikä elä syödäkseen. Määrällisesti syö nappulaa vähän mutta normaalia tuhdimpaa että saa energiat täyteen pienemmällä määrällä (neiti on kova ja halukas liikkumaan, oikea muskeli mimmi!), raakoja lihoja söisi kyllä ilman maanitteluja. 

Treenatessa Piiku palkkautuu parhaiten sosiaalisella palkalla mutta treenatessa myös namit kelpaa. 

Olen saanut muutaman kerran käydä paimentamassa lampaita Piikun kanssa Kerimäellä Riitta Lumiluodon luona. Ja lampailla se sanalla sanoen on MIELETÖN! Sillä riittää moottoria, motivaatiota, se lukee laumaa hyvin, tasapainottaa hienosti ja tekee töitä, kun se itse näkee että töitä on. Se on musta huikea esimerkki siitä, mitä tarkoittaa kun koiralla on maalaisjärkeä paimennettavien kanssa - kun liikutetaan lampaita, se tekee täysillä hommia ja kun hommat on hoidettu, lampaat portin takana ja ohjaaja tyytyväinen, se toteaa et "Kiitos, hoidin hommani ja nyt heitän vapaalle". Ei tartte hötkyillä turhaan kun hötkyää silloin, kun tarvitsee. En itse ole omistanut lampaita koskaan mutta jos omistaisin, ottaisin Piikun työkaveriksi koska tahansa. Lampailla Piiku kävi ensimmäisen kerran Somerolla jo 10 viikkoisena ja pitkässä liinassa, heinikossa se paineli kulukaa niin tosissaan menemään että lampaat liikkui sille hienosti! Hän oli heti tosissaan!

Pikkupupsina Somerolla.

2017 Kerimäellä

2018 keväällä

Koira jonka sydän on täyttä kultaa.
Mielialapuntari vailla vertaa.

Piikun luonnetesti

video

Pentutilaus laitettu aluille! Ensikertalaiset hoitivat homman hienosti - kaksi minuuttia ja nalkissa.

Well done everyone!

Lapinmannan Kelpo Poika "Nuka"
vm 2014

Terveys

Silmät: PPM iris-iris [10/18]

Lonkat: B/B [indeksi 110]

Kyynärät: 0/0
Selkä: SP0, VA0, LTV0
Polvet: 0/0
Sydän: Ei sivuääniä
DM, PRA-prcd, pompe: terve

Jalostustoimikunnan terveystiedot Nukan lähisuvusta 2020

Pentueen isäksi valikoitui Nuka, Lapinmannan Kelpo Poika. Nukan, niinkuin Piikunkin takana on minulle tuttuja sukuja (Piikun isällä on sama emä mitä Kokon isoisänemä, Piikun emällä taas samoja sukuja Ruutin kanssa) ja Nukan emän takana on samoja sukuja Riivan kanssa ja isänsä takaa tulee samoja koiria, mitä Varmalla. Eli, voisi sanoa että tässä tulee miksaus kaikkea, mitä mulla "jo on" mutta eri paketissa. On aika epätodennäköistä että meillä Nutukas Skouden pennut tai pennunpentu enää lisäätyvät ja Ruutinkin lisäätyminen jäi ainoastaan Riivan pentujen varaan. Varman eka pentueesta sijoituskoira on sterkattu, toinen uroksista kivesvikainen, tokassa pentueessa ei kovin kaksista tulosta ole lonkkien puolesta ja pitää vielä seurata, mihin niiden luonteet tulee kehittymään.

Nuka 2018. Kuva Taru Vallius

Nukaa mietin jo aiemmin Taivaanlahjalle mutta ajatus kariintui kolesterolikiteisiin silmissä - Nukalla ja Taivaanlahjan siskolla todettiin vuosi sitten samoihin aikoihin korneadystrofiat eli lipidikertymät sarveiskalvon pinnalla, vaikka vaiva on harmiton, ei suositella käytettäväksi jalostukseen kahta saman ongelmaista koiraa - en siis halunnut ottaa riskiä ja astuttaa korneadystrofia koiran tervettä siskoa koiralla, jolla sama häiriö. Tarjan kanssa keskusteltuamme sovimme, että kysymme Nukaa Piikulle. Helmikuussa alkoi Piikun juoksu ja aika ripeällä tahdilla lähdetiin astutusreissuun Miittan kanssa. Ensikertalaiset hoisivat homman kahteen kertaan. Tuhannet kiitokset Päiville vastaan ajelusta, Rovaniemellä yövyttiin Reetan luona ja Päivi ajeli meitä puoliväliin siis vastaan Sevettijärveltä! Näillä keleillä ja tällä aikataululla, ihan huikean iso kiitos kaikille <3

Katselmuksessa 2016

Nukan omistaja Päivi kirjoittaa koirastaan seuraavasti:

"Nuka on hyväntuulenpoika. Luottotyyppi, jonka kanssa saa jakaa arjen ja työn, vapaa-ajan ja harrastukset. Nukan laumaan kuuluu sen isoveli ja nuorempi neitikoira. Nuka elää isoveljensä rautaisen tassunotteen alla ja on kaiketi siksi kehittynyt aikuiseksi varsin hitaasti. Paimenkoiran tavoin se on siellä, missä sen oma ihminen on, ja on innoissaan mukana kaikessa, mitä puuhataan. Arki Nukan kanssa on varsin mutkatonta. Sen kanssa on myös helppo mennä minne vain, koska se on kotonaan paikassa kuin paikassa. Nuka on tottunut reissaaja ja pitkätkin automatkat taittuu sillä nukkuessa. Kulkee myös kelkassa, mönkijässä, veneessä. Nuka ei hätkähdä koviakaan ääniä. Nuka on ihmisiä kohtaan avoin ja ystävällinen. Nuka kulkee mukana töissä varhaiskasvatuksessa. Se on lasten luottokaveri, jonka kanssa saa leikkiä, pelata ja juosta. Jo pelkällä läsnäolollaan se luo rauhallisen ilmapiirin ja sen tilannetaju saa lapset hämmästelemään, miten viisas se on. Nukan kanssa käydään paimentamassa lampaita. Se tekee töitä hyvin intensiivisesti, kelpo työmiehen tavoin, mutta sen työnkesto ei ole kovin hyvä. Toivoisin sille lisää moottoria. Hyvää Nukassa on se, että se jaksaa tehdä ja yrittää eikä lannistu tai jätä töitä kesken, vaikkei aina onnistu. Nuka on ahne ja palkkautuu hyvin nameilla. Silti sosiaalinen palkka, kehu ja kiitos, tuntuu olevan sille kaikista mieluisinta. Nuka on perusterve koira, lukuun ottamatta pentuna ollutta korvatulehdusta ja paria virtsatieinfektiota ja anaalirauhasvaivaa aikuisena. Vuosi sitten Nukalla todettiin korneadystrofia eli lipidikertymä sarveiskalvon pintaosassa. Tämä on vaaraton muutos, ei vaivaa koiraa eikä vaadi hoitoa. Nuka on UROS ja se pullistelisi toisille uroksille oikein mielellään, jos saisi siihen luvan. Töissä ja harrastuksissa pystyy toimia toisten urosten kanssa, kunhan ne eivät tuppaa iholle. Innostuessaan ja kiihtyessään sekä toisten koirien kanssa melskatessa haukkuu. Yksin ollessaan ja ihmisten kanssa ei hauku, mutta pitää vaikka minkälaista muuta jännää ääntä. Varsinkin silloin, kun on supertyytyväinen."

Nuka paimenessa. Kuva: Taru Vallius

Nuka on käynyt paimennustaipumuskokeessa, esikokeessa sekä paimennuksen 1 ja kakkosluokassa kisaamassa. Ykkösluokasta on koulutustunnus PAIM1 arvosanalla erinomainen, kakkosluokassa pari kävi viime syksynä mutta vielä ei onnistanut koulutustunnuksen verran!
Itse tapasin Nukan lähemmin ensimmäisen kerran Liedon katselmuksessa ja ihastuin sen itsevarmaan ja rauhalliseen olemukseen sekä mahtavaan urosleimaan olematta kuitenkaan liian raskas tai turkikas makuuni. Kehässä Nukan liike oli kevyttä ja vaivatonta - enkä tuolla rakenteella muuta olettaisikkaan. Astutusviikonloppuna Nuka hoiti hommansa rauhallisen varmasti, hötkyilemättä. Se ei turhia piippaillut ja Päivi pystyi pitämään sitä täysin vieraassa paikassa vapaana pelkäämättä että koira katoaa hornan tuuttiin - ihanaa nähdä hanskassa oleva uros ja muutenkin Päivillä on kadehdittavan rauhallinen ja varma ote koiriinsa - ja koirat selkeästi nauttivat Päivin koirina olemisesta. Tuhannet kiitokset siis Päiville että saatiin Nuka käyttöön!

Nuka paimenessa. Kuva: Taru Vallius

Nuka on suorittanut paimennuskokeiden lisäksi siis palveluskoirien käyttäytymiskokeen hyväksytysti 2018, MH-luonnekuvaus suoritettu 2016 ja luonnetesti 2017.

Nukan luonnetesti

video

Nuka on käynyt myös näyttelyissä saaden sieltä laatuarvosanan erinomainen ja Paimensukuisten Katselmuksissa sijoittunut neljän parhaan joukkoon aina kun on osallistunut eli 2015, 2016, 2017, 2018.

Jalostustarkastuksessa Nuka kävi Oulussa 2018

Yleisvaikutelma: Erittäin hyvä 

Koko: 47,5cm 

Purenta: Ok 

Hampaat: Kaikki hampaat 

Kivekset: Ok 

Tyyppi: Pienehkö, vahvatyyppinen uros 

Mittasuhteet: Erinomaiset 

Sukupuolileima: Selkeä 

Kallo: Sopivan leveä, niskakyhmy löytyy 

Ilme: Lempeä, levollinen 

Kuono: Sopivan mittainen, riittävän vahva 

Kirsu: Ok, väriin sopiva, talvikirsu 

Otsapenger: Riittävä, otsauurre löytyy 

Korvat: Hyvin asettuneet, hieman pitkät, saisivat olla karvaisemmat 

Silmät: Turkin väriin sopiva väri, aavistuksen pyöreät 

Luusto: Vahva 

Ylälinja: Erinomainen 

Alalinja: Erinomainen 

Rintakehä: Leveys ja pituus ok, hieman lyhyt rintalasta 

Eturaajat: Suorat 

Eturaajojen kulmaukset: Pitkä lapa, hyvin kulmautunut 

Lanne: Hieman pitkä 

Lantio: Hieman pysty 

Takaraajat: Hieman ulkokierteiset 

Takaraajojen kulmaukset: Polvikulmaukset ok, kinnerkulmaukset niukat 

Liikunta: Liikkuu hieman lyhyellä askeleella, aavistuksen ahtaasti takaa 

Käpälät: Tiiviit Häntä: Oikean mittainen, paimenkoukku, hieman alaskiinnittynyt 

Karvapeite: Riittävän karkea 

Väri: Riistaparkki 

Yleiskunto: Erinomainen 

Luonne: Iloinen ja ystävällinen 

Hyväksytty ulkomuodon ja luonteen osalta. 

Jalostustarkastajina: Taru Vallius ja Petra Palukka

Nuka jalostustarkastuksessa. Kuva: Taru Vallius

Nuka jalostustarkastuksessa. Kuva: Taru Vallius

Pentueesta odotan leppoisia, hyvähermoisia, kaikessa mukana kulkevia, maalaisjärjellä toimivia suomalaisia paimenkoiria. Yhdistelmä, mistä tekee tiukkaa olla jättämättä pentua kotiin...

Pentukyselyt sähköpostitse erimoone at gmail.com. Koirakokemusta, maalaisjärkeä omaavat, aktiiviset ihmiset etusijalla. Tarhakoiriksi ja sohvakoristeiksi ei pennut meiltä lähde.

Yhdistelmä koiranetissä