Agilityä

Aloitettiin tammikuussa ohjatut agilityt uuden kouluttajan valvovan silmän alla - ja täytyy sanoa että ollaan molempien kanssa päästy ihan hirveästi eteenpäin! Välillä ei itse edes tajua, miten paljon esim Riiva on kehittynyt tammikuusta tähän saakka :)

Riiva kisasi helmikuussa kolme starttia TSAUlla Liedossa. Herrala oli keksinyt kivan "kinkkiset" ykkösten radat eikä meillä riittänyt taidot puoliksikaan sinne... Uusi halli verotti myös "huomaan kaiken, myös epäolennaisen" Riivan keskittymistä ja ihan laamaltahan se tuntui verrattuna omiin kisoihin ja halliin - paljon, paljon vaan treeniä vieraissa halleissa...
Ekalla radalla ohjasin huonosti ja tuli aidalta turvalleen alas. Varo pohjaa sen jälkeen extrasti ja maanantaina Aulis vielä jysähti Riivan kylykeen -_- Niitä sitten ollaan paranneltu hieronnassa ja osteopaatilla, kovin, kovin tiltissä on reppana... Nyt ollaan pari viikkoa tehty medeillä, katotaan kuinka meidän käy. Vappukisoissa olis tarkoitus startata, kun viime kisat soosaantu juoksuihin (toki, kroppakin oli niin umpi kiero siihen aikaan ettei starteista olis juoksuista huolimatta tullut mitään.)
Alla nyt kuitenkin Liedon räpellykset:

A-agirata (Herrala) HYL
C-hyppyrata (Herrala) HYL
D-agirata (Suominen) 5

Riiva saikutti siis reippaan kuukauden tuon jälkeen ja Varmahan pääsi paikkaamaan Riivaa. Varma RRRakastaa meidän kouluttajaa :D Son ihan intopiukassa heti kun pääsee halliin ja kuulee Maijan äänen :) Ja kaikki jotka tuntee Varman, tietää että iloboostaus ihmisistä on parasta :)
Vauhtia (eli mun luottoa) on tullu koiraan reilusti lissää! Kepit takkuaa ja on treenaamista vaille valmiit ;D Mä oon alkanut liikkumaan radalla rohkeammin ja tosiaan luotan koiraan - just joulukuussa olin tyyliin lopettamassa sen kanssa koko aksaa, sit tulee Maija ja ollaan ihan eri sväärissä! Varma ei oo koskaan ollut semmonen koira mulle jota pidän semmosena "luottokoirana" mutta nyt parissa kuukaudessa se on just Varma, jonka kanssa musta on ihanan rentoa ja hauskaa harrastaa :)

Pitihän ne kolmoset startata, oli kepit valmiit tai ei! Maaliskuussa sunnuntaina ajeltiin Mötkyn kanssa Kokkolaan, koko matkan hoin itelleni "saan epäonnistua, on ok jos epäonnistuu, yritä silti parhaasi, älä anna koiran nähdä että jotain meni pieleen, hymy huuleen, nauti matkasta"
Ja autto. JESTAS mikä fiilis meillä oli! Enkelivaloa, sateenkaaria, yksisarvisia. Vaaleanpunaista hattaraa ja glitteriä. Wi haz it.
Onhan tuossa vauhdissa vielä tekemistä, mut. Ollaan kyl enemmän voittajia ton fiiliksen kanssa, mitä koskaan aikasemmin. Tsekatkaa!

C-hyppyrata 0!!!! Yliajalla kylläkin, mutta nolla :D!!
B-agirata
A-agirata


!!!! Onhan mulla noissa ohjauksissa ihan HIRVEESTI parannettavaa mutta hei! Ihan älyhyviä ratoja. On ne.


Sit jatkettii parin viikon päästä. Liikettä ja luottoa oli mun mielestä taas enemmän vaikka täytyy sanoa et olin ite niin huonolla hapella et... :P Hallin pihassa vasta päätin mennä radoille, vaikka Mötkyn piti alunalkaen mennä - meikällä selkä kevyesti enää tossa hellänä ja vatsatauti (y) Mut pikkujutuista huolimatta hyvämielenratoja parista aivopierusta huolimatta :D Oli kulukaa vaan ihan ääritiukat ihanneajat Räsäsellä O__O Nopeat villikset tykitti semmosia -4 sek aikoja... Ei mitään jakoja siis...

C-hyppyrata
B-agirata


 Ensi viikolla onkin kauan odotettu talviloma ja viime vuotiseen tyyliin suuntaamma nokat kohti Tromssaa :) Lauma hoitoon ja vuorille! Sieltä palataan sitten just ennen Paimensukuisten Katselmusta joka järjestetään Liedossa. Junioriuroksilla lauantaina tuomarina allekirjoittanut ;) Kasvateista kehissä Riivanhenki, Ristiriita, Työvoitto, Tähtitiede, Taikausko, Taivaanlahja, Taistelutahto ja R-pentujen sekä T-pentujen emoeläimet Ruuti ja Varma. Nähdään katselmuksessa!